VIRON PÄIVÄPERHOSLAJIT, JOITA EI OLE TAVATTU SUOMESSA TAI OVAT SUOMESSA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ
SIVUSTON ALKUUN
ALPPISINISIIPI
 
TURKOOSISINISIIPI
KAAKONHOPEATÄPLÄ

HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina


LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, EIVÄT ESIINNY SUOMESSA TAI VIROSSA

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

Tanska 6/1997 PO / Kreikka Kreeta 4/2013 TH

 

PUNATÄPLÄSINISIIPI • RÖDFLÄCKIG BLÅVINGE • BROWN ARGUS • Aricia agestis

Pieni ja värikkäistä siipiornamenteistaan huolimatta melko huomaamaton sinisiipi. Molemmat sukupuolet ovat suklaanruskeita, vaikka sinisiivestä puhutaankin. Niin etu- kuin takasiivissä on vahva, oranssi täplärivi, joka on naaraalla hieman leveämpi kuin koiraalla. Ensimmäinen sukupolvi lentää toukokuun puolivälistä kesäkuun loppuun ja toinen heinäkuun loppupuolelta elokuun loppuun. Lämpiminä kesinä harvinainen kolmas sukupolvi voi ilmestyä syys-lokakuussa. Perhosen elinaluetta ovat niittymäiset hiekka- ja soratörmät rannikoiden lähellä, dyynit ja sorakuopat, kesantopellot ja puutarhojen reunamat. Punatäpläsinisiiven ja lehtosinisiiven erottaminen toisistaan on vaikeaa, jos ne lentävät samoilla paikoilla. Lehtosinisiiven lentokausi on kuitenkin heinäkuussa, mikä voi sattua punatäpläsinisiiven ensimmäisen ja toisen sukupolven väliin. Punatäpläsinisiipi on Liettuassa harvinainen ja paikoittainen, Etelä-Skandinaviassa yleisin Tanskan itäosissa. Puolan pohjoisosista sen myös löytää. Etelämpänä Euroopassa se on melkein joka paikan sinisiipi. Toukan ravintokasveja ovat pehmytkurjenpolvi, pihakurjenpolvi ja peltokurjennokka, harvemmin päivännoudot. Tämäkin sinisiipi on myrmekofiili eli toukka vaatii menestyäkseen muurahaisten (Lasius, Myrmica) vierailuja.


VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
 


ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

 


 

 



 
Bulgaria Pirin 7/2009 TH   Unkari 7/2006 PO
  Bulgaria 7/2009 PO  
   
Bulgaria 7/2010 HA   Bulgaria 7/2009 PO