HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album KATKEROSINISIIPI P.alcon
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina

LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, JOTKA OVAT HARVINAISIA SUOMESSA JA VIROSSA TAI PUUTTUVAT TYYSTIN NÄISTÄ MAISTA

     TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
    NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
    TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
    TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
    LUPPUSINISIIPI P.teleius
    RINNESINISIIPI P.argyrognomon
    ALPPISINISIIPI A.orbitulus
    PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
    TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
    KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
    MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
    PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
    NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
    RUOSTEPAPURIKKO L.megera
    RUUTUPERHONEN M.galathea
    KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
    SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA

    ISOKIRJOSIIPI P.carthami
    LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
    AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
    KAUNOSINISIIPI L.bellargus
    VIHERSINISIIPI L.coridon
    VIIRUSINISIIPI P.damon
    MONARKKI D.plexippus
    NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
    KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
    KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

KATKEROSINISIIPI • ALKONBLÅVINGE • ALCON BLUE • Phengaris alcon

Keskimääräistä sinisiipeä hieman suurempi. Koiraan siivissä on violettia sävyä, naaraalla taas siivissä vahva, mustanruskea reunus ja pieniä mustia täpliä. Keskikesän sinisiipi hakeutuu hiekkaisille nummille ja niiden välisille suomaisille painanteille, suoniityille ja soiden reunamilla, joilla kasvaa toukan ravintokasvia, luhtakatkeroa. Suvun muiden lajien tavoin katkerosinisiipi on myrmekofiili eli riippuvainen muurahaisista. Toukat pudottautuvat kolmannen nahanluonnin jälkeen maahan, jonka jälkeen niiden kehittyminen on viholaisten varassa. Sinisiipi on kummallinen kumppani syödessään muurahaisten toukkia ja koteloita. Vastineeksi se kuitenkin erittää makeaa nestettä, jota muurahaiset nuoleskelevat. Perhosta on Tanskassa Jyllannin länsirannikolla ja Etelä-Ruotsissa, mutta se on harvinainen, hyvin paikoittainen ja siten vaarantunut. Liettuan kaakkoisosissa perhonen on erittäin uhanalainen. Lajia on löytynyt yllättäen viime vuosina Keski-Virosta, ja Saarenmaaltakin siitä on vanhoja havaintoja. Toukan ravintokasvi on luhtakatkero, harvemmin muut katkerot.