VIRON PÄIVÄPERHOSLAJIT, JOITA EI OLE TAVATTU SUOMESSA TAI OVAT SUOMESSA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ
SIVUSTON ALKUUN
TÄPLÄNOPSASIIPI
 
LUPPUSINISIIPI
RINNESINISIIPI

HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina


LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, EIVÄT ESIINNY SUOMESSA TAI VIROSSA

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

Pohjois-Tanska 7/1998 TH naaras

 

KATKEROSINISIIPI • ALKONBLÅVINGE • ALCON BLUE • Phengaris alcon

Keskimääräistä sinisiipeä hieman suurempi. Koiraan siivissä on violettia sävyä, naaraalla taas siivissä vahva, mustanruskea reunus ja pieniä mustia täpliä. Keskikesän sinisiipi hakeutuu hiekkaisille nummille ja niiden välisille suomaisille painanteille, suoniityille ja soiden reunamilla, joilla kasvaa toukan ravintokasvia, luhtakatkeroa. Suvun muiden lajien tavoin katkerosinisiipi on myrmekofiili eli riippuvainen muurahaisista. Toukat pudottautuvat kolmannen nahanluonnin jälkeen maahan, jonka jälkeen niiden kehittyminen on viholaisten varassa. Sinisiipi on kummallinen kumppani syödessään muurahaisten toukkia ja koteloita. Vastineeksi se kuitenkin erittää makeaa nestettä, jota muurahaiset nuoleskelevat. Perhosta on Tanskassa Jyllannin länsirannikolla ja Etelä-Ruotsissa, mutta se on harvinainen, hyvin paikoittainen ja siten vaarantunut. Liettuan kaakkoisosissa perhonen on erittäin uhanalainen. Viron Saarenmaalta on vanhoja epävarmoja tietoja, tuskin perhosta sieltä enää löytyy. Toukan ravintokasvi on luhtakatkero, harvemmin muut katkerot.


VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
 


ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

 


 

 



 
Pohjois-Tanska 7/1998 TH   Pohjois-Tanska 7/1998 TH koiras
  Pohjois-Tanska 7/1998 TH