ALPPIEN VUORISTOLAJEJA

PIKKUAPOLLO P.mnemosyne

ALPPIAPOLLO P.phoebus

ISOAPOLLO P.apollo

VUORIKIRJOSIIPI P.cacaliae

TUNTURIKIRJOSIIPI P.andromedae

HUIPPUKIRJOSIIPI P.warrenensis

ALPPIKIRJOSIIPI P.carlinae

ALPPIKELTAPERHONEN C.phicomone

VUORISINAPPIPERHONEN P.callidice

ALPPILANTTUPERHONEN P.bryoniae

TUMMAKULTASIIPI L.tityrus

MUURAHAISSINISIIPI P.arion

PIKKUSINISIIPI C.minimus

KANGASSINISIIPI P.argus

ALPPISINISIIPI A.orbitulus

VUORISINISIIPI A.glandon

RUSKOSINISIIPI E.eumedon

ALPPITUULISINISIIPI K.trappi

HUHTASINISIIPI A.nicias

VIHERSINISIIPI P.coridon

HOHTOSINISIIPI P.icarus

VUORIHOHTOSINISIIPI P.eros

VIIRUSINISIIPI P.damon

ALPPIHOPEATÄPLÄ B.pales

TUNTURIHOPEATÄPLÄ B.napaea

PUROHOPEATÄPLÄ B.thore

NEITOPERHONEN A.io

NOKKOSPERHONEN A.urticae

KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia

ORVOKKiVERKKOPERHONEN E.cynthia

AASIANVERKKOPERHONEN E.intermedia

ALPPIVERKKOPERHONEN M.varia

PIKKUVERKKOPERHONEN M.asteria

ALPPINIITTYPERHONEN C.gardetta

ALPPIKYLMÄNPERHONEN O.glacialis

NOKIPERHOSET (Erebia) yli 30 lajia

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

TUNTURIKIRJOSIIPI • AUSRUFEZEICHEN-WÜRFELFALTER • ALPINE GRIZZLED SKIPPER • Pyrgus andromedae

Tunturikirjosiipi elää useilla vuoristoalueilla eri puolilla Eurooppaa Pohjois-Norjaan korkeudelle asti. Alpeilla tämä pienikoinen perhonen elää paikallisina kolonioina, mutta voi olla runsaslukuinenkin sopilla paikalla. Lajin parhaita tuntomerkkejä ovat kolme valkoista läiskää etusiipien yläpintojen takareunassa ja huutomerkki-kuvio takasiipien alapuolien takareunassa. Tunturikirjosiipi on lennossa yhtenä sukupolvena touko-elokuussa vuoristoniityillä 1200-3000 metrin korkeudella. Lajin toukat syövät lapinvuokkoja (Dryas octopetala) ja hanhikkeja (Potentilla).