ALPPIEN NOKIPERHOSIA

KEHRÄNOKIPERHONEN E.meolans

PILKENOKIPERHONEN E.claudina

TÄPLÄNOKIPERHONEN E.manto

OTTOMAANIENNOKIPERHONEN E.ottomana

HÄIVENOKIPERHONEN E.tyndarus

RINNENOKIPERHONEN E.cassioides

ITÄVALLANNOKIPERHONEN E.nivalis

SLOVENIANNOKIPERHONEN E.calcarius

LÄNNENRINNENOKIPERH. E.arvernensis

HELMINOKIPERHONEN E.oeme

SILKKINOKIPERHONEN E.gorge

LAPINNOKIPERHONEN E.pandrose

SVEITSINNOKIPERHONEN E.eriphyle

KEVÄTNOKIPERHONEN E.epistygne

IDÄNNOKIPERHONEN E.euryale

METSÄNOKIPERHONEN E.ligea

SAMETTINOKIPERHONEN E.pluto

SAVOIJINNOKIPERHONEN E.aethiopellus

WALLISINNOKIPERHONEN E.mnestra

MANTELINOKIPERHONEN E.albergana

SUDEETTINOKIPERHONEN E.sudetica

PIKKUNOKIPERHONEN E.melampus

ALPPINOKIPERHONEN E.triarius

RENGASNOKIPERHONEN E.medusa

SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

SOKKONOKIPERHONEN E.pharte

SIMPLONINNOKIPERHONEN E.christi

VUORINOKIPERHONEN E.epiphron

VYÖNOKIPERHONEN E.flavofasciata

MARMORINOKIPERHONEN E.montana

REUNUSNOKIPERHONEN E.styx

VALEREUNUSNOKIPERHONEN E.stiria

VAALEANOKIPERHONEN E.scipio

VESINOKIPERHONEN E.pronoe

SYSINOKIPERHONEN E.melas

ELONOKIPERHONEN E.neoridas

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

ITALIAN PÄIVÄPERHOSIA

RINNENOKIPERHONEN • OSTALPINER SCHILLERNDER MOHRENFALTER • Erebia cassioides

Myös rinnenokiperhoskoiraan siivissä voi nähdä vaihtelevassa määrin metallihohtoa. Sen etusiipien valkokeskeiset kärkitäplät ovat melko isot ja sivuavat toisiansa. Tämä keskikokoinen nokiperhonen lentää heinä-syyskuussa vuoristoniityillä ja kivikkorinteillä 1600-2500 metrin korkeudella. Sveitsissä ja Länsi-Alpeilla sen korvaa lähes identtinen lännenrinnenokiperhonen (E.arvernensis). Toukkien ravintokasveja ovat nadat (Festuca).