ALPPIEN VUORISTOLAJEJA

PIKKUAPOLLO P.mnemosyne

ALPPIAPOLLO P.phoebus

ISOAPOLLO P.apollo

VUORIKIRJOSIIPI P.cacaliae

TUNTURIKIRJOSIIPI P.andromedae

HUIPPUKIRJOSIIPI P.warrenensis

ALPPIKIRJOSIIPI P.carlinae

ALPPIKELTAPERHONEN C.phicomone

VUORISINAPPIPERHONEN P.callidice

ALPPILANTTUPERHONEN P.bryoniae

TUMMAKULTASIIPI L.tityrus

MUURAHAISSINISIIPI P.arion

PIKKUSINISIIPI C.minimus

KANGASSINISIIPI P.argus

ALPPISINISIIPI A.orbitulus

VUORISINISIIPI A.glandon

RUSKOSINISIIPI E.eumedon

ALPPITUULISINISIIPI K.trappi

HUHTASINISIIPI A.nicias

VIHERSINISIIPI P.coridon

HOHTOSINISIIPI P.icarus

VUORIHOHTOSINISIIPI P.eros

VIIRUSINISIIPI P.damon

ALPPIHOPEATÄPLÄ B.pales

TUNTURIHOPEATÄPLÄ B.napaea

PUROHOPEATÄPLÄ B.thore

NEITOPERHONEN A.io

NOKKOSPERHONEN A.urticae

KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia

ORVOKKiVERKKOPERHONEN E.cynthia

AASIANVERKKOPERHONEN E.intermedia

ALPPIVERKKOPERHONEN M.varia

PIKKUVERKKOPERHONEN M.asteria

ALPPINIITTYPERHONEN C.gardetta

ALPPIKYLMÄNPERHONEN O.glacialis

NOKIPERHOSET (Erebia) yli 30 lajia

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

VIIRUSINISIIPI • WEISSDOLCH-BLÄULING • DAMON BLUE • Polyommatus damon

Viirusinisiipi laajelle levinnyt Euroopassa, mutta sen esiintyminen on hajanaista. Niitä voi olla runsaslukuisesti suotuisalla paikalla. Alpeilla se lentää korkeimmillaan noin 2200 metrin korkeudella heinäkuusta alkaen yhtenä sukupolvena. Koiraat ovat päältä hohtavan sinisiä ja naaraat ruskeita. Viirusinisiipi muistuttaa eniten vihersinisiipeä (P.coridon), mutta siltä puuttuvat reunatäplät takasiivistä ja sen takasiipien alapinnoilla on siiven tyveen ulottuva vaaleat juovat. Toukat elävät esparseteilla (Onobrychis).