ALPPIEN VUORISTOLAJEJA

PIKKUAPOLLO P.mnemosyne

ALPPIAPOLLO P.phoebus

ISOAPOLLO P.apollo

VUORIKIRJOSIIPI P.cacaliae

TUNTURIKIRJOSIIPI P.andromedae

HUIPPUKIRJOSIIPI P.warrenensis

ALPPIKIRJOSIIPI P.carlinae

ALPPIKELTAPERHONEN C.phicomone

VUORISINAPPIPERHONEN P.callidice

ALPPILANTTUPERHONEN P.bryoniae

TUMMAKULTASIIPI L.tityrus

MUURAHAISSINISIIPI P.arion

PIKKUSINISIIPI C.minimus

KANGASSINISIIPI P.argus

ALPPISINISIIPI A.orbitulus

VUORISINISIIPI A.glandon

RUSKOSINISIIPI E.eumedon

ALPPITUULISINISIIPI K.trappi

HUHTASINISIIPI A.nicias

VIHERSINISIIPI P.coridon

HOHTOSINISIIPI P.icarus

VUORIHOHTOSINISIIPI P.eros

VIIRUSINISIIPI P.damon

ALPPIHOPEATÄPLÄ B.pales

TUNTURIHOPEATÄPLÄ B.napaea

PUROHOPEATÄPLÄ B.thore

NEITOPERHONEN A.io

NOKKOSPERHONEN A.urticae

KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia

ORVOKKiVERKKOPERHONEN E.cynthia

AASIANVERKKOPERHONEN E.intermedia

ALPPIVERKKOPERHONEN M.varia

PIKKUVERKKOPERHONEN M.asteria

ALPPINIITTYPERHONEN C.gardetta

ALPPIKYLMÄNPERHONEN O.glacialis

NOKIPERHOSET (Erebia) yli 30 lajia

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

TUNTURIHOPEATÄPLÄ • ÄHNLICHER PERLMUTTERFALTER • MOUNTAIN FRITILLARY • Boloria napaea

Tunturihopeatäplä- ja alppihopeatäpläkoiraat ovat erehdyttävän samannäköisiä, mutta lajien naaraat pystyy useimmiten määrittämään lajilleen. Tunturihopeatäplänaaraat ovat päältä vähemmän värikkäitä ja etenkin tuoreissa yksilöissä on vihreää tai violettia kehnää. Tunturihopeatäplien yläpuolten tummat kirjailut ovat ohuempia ja niiden etusiipien reuna-alueiden täplärivit ovat lähes samansuuntaiset. Lisäksi tunturihopeatäplät ovat takasiipien alapinnoiltaan lajikumppaniaan keltasävyisempiä. Suomenkielisen nimensä mukaisesti lajia tavataan myös Lapissa. Tämä keskikoinen hopeatäplä lentää kesä-elokuussa melko harvalukuisena kukkaniityillä yleensä puurajan yläpuolella 3000 metrin korkeudelle asti. Toukat elävät nurmitattarella (Bistorta vivipara) ja orvokeilla (Viola).