ALPPIEN VUORISTOLAJEJA

PIKKUAPOLLO P.mnemosyne

ALPPIAPOLLO P.phoebus

ISOAPOLLO P.apollo

VUORIKIRJOSIIPI P.cacaliae

TUNTURIKIRJOSIIPI P.andromedae

HUIPPUKIRJOSIIPI P.warrenensis

ALPPIKIRJOSIIPI P.carlinae

ALPPIKELTAPERHONEN C.phicomone

VUORISINAPPIPERHONEN P.callidice

ALPPILANTTUPERHONEN P.bryoniae

TUMMAKULTASIIPI L.tityrus

MUURAHAISSINISIIPI P.arion

PIKKUSINISIIPI C.minimus

KANGASSINISIIPI P.argus

ALPPISINISIIPI A.orbitulus

VUORISINISIIPI A.glandon

RUSKOSINISIIPI E.eumedon

ALPPITUULISINISIIPI K.trappi

HUHTASINISIIPI A.nicias

VIHERSINISIIPI P.coridon

HOHTOSINISIIPI P.icarus

VUORIHOHTOSINISIIPI P.eros

VIIRUSINISIIPI P.damon

ALPPIHOPEATÄPLÄ B.pales

TUNTURIHOPEATÄPLÄ B.napaea

PUROHOPEATÄPLÄ B.thore

NEITOPERHONEN A.io

NOKKOSPERHONEN A.urticae

KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia

ORVOKKiVERKKOPERHONEN E.cynthia

AASIANVERKKOPERHONEN E.intermedia

ALPPIVERKKOPERHONEN M.varia

PIKKUVERKKOPERHONEN M.asteria

ALPPINIITTYPERHONEN C.gardetta

ALPPIKYLMÄNPERHONEN O.glacialis

NOKIPERHOSET (Erebia) yli 30 lajia

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

ALPPISINISIIPI • HELLER ALPENBLÄULING • ALPINE BLUE • Argiades orbitulus

Tätä pientä sinisiipeä ei voi erehtyä pitämään minään muuna lajina, jos sen alapuolet pääsee näkemään. Se elää alppiniityillä jopa 2800 metrin korkeudella ja alempana kosteapohjaisilla liuskekivikoilla purojen ja ojien sorapenkoilla, joilla kasvaa toukan ravintokasveja hernekasveja (Astragalus alpinus, Oxytropis, Hedysarum). Koiraat ovat päältä sinisiä ja naaraat ruskeita. Alppisinisiiven esiintymät ovat paikallisia, mutta parhaimmillaan niitä voi olla runsaslukuisestikin. Laji on lennossa heinä- ja elokuussa.