ALPPIEN VUORISTOLAJEJA

PIKKUAPOLLO P.mnemosyne

ALPPIAPOLLO P.phoebus

ISOAPOLLO P.apollo

VUORIKIRJOSIIPI P.cacaliae

TUNTURIKIRJOSIIPI P.andromedae

HUIPPUKIRJOSIIPI P.warrenensis

ALPPIKIRJOSIIPI P.carlinae

ALPPIKELTAPERHONEN C.phicomone

VUORISINAPPIPERHONEN P.callidice

ALPPILANTTUPERHONEN P.bryoniae

TUMMAKULTASIIPI L.tityrus

MUURAHAISSINISIIPI P.arion

PIKKUSINISIIPI C.minimus

KANGASSINISIIPI P.argus

ALPPISINISIIPI A.orbitulus

VUORISINISIIPI A.glandon

RUSKOSINISIIPI E.eumedon

ALPPITUULISINISIIPI K.trappi

HUHTASINISIIPI A.nicias

VIHERSINISIIPI P.coridon

HOHTOSINISIIPI P.icarus

VUORIHOHTOSINISIIPI P.eros

VIIRUSINISIIPI P.damon

ALPPIHOPEATÄPLÄ B.pales

TUNTURIHOPEATÄPLÄ B.napaea

PUROHOPEATÄPLÄ B.thore

NEITOPERHONEN A.io

NOKKOSPERHONEN A.urticae

KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia

ORVOKKiVERKKOPERHONEN E.cynthia

AASIANVERKKOPERHONEN E.intermedia

ALPPIVERKKOPERHONEN M.varia

PIKKUVERKKOPERHONEN M.asteria

ALPPINIITTYPERHONEN C.gardetta

ALPPIKYLMÄNPERHONEN O.glacialis

NOKIPERHOSET (Erebia) yli 30 lajia

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

ALPPIHOPEATÄPLÄ • ALPENMATTEN-PERLMUTTERFALTER • SHEPHERD`S FRITILLARY • Boloria pales

Alppihopeatäplä on keskikoinen päiväperhonen, joka muistuttaa erittäin paljon seuraavaa lajia tunturihopeatäplää (B. napaea). Sen yhteydessä on käsitelty näiden hopeatäplälajien erottamista toisistaan, mikä voi olla epävarmaa joidenkin yksilöiden osalta. Molempien lajien takasiipien etureunassa on mutkaa erotuksena useimmista muista hopeatäplistä. Laji on yleinen ja runsaslukuinen eläen vuoristoniityillä ja laidunmailla yleensä puurajan yläpuolella liki 3000 metrin korkeudelle asti. Alppihopeatäplä on lennossa heinä- ja elokuussa. Toukat syövät orvokkeja (Viola).