HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

RINNESINISIIPI • KRONÄRTSBLÅVINGE • REVERDIN`S BLUE • Plebejus argyrognomon

Keskikokoinen sinisiipi. Koiraan siivet ovat loistavan syvänsiniset. Naaras on etelämpänä Euroopassa ruskea, mutta Skandinaviassa osittain sininen. Siksi Skandinavian rinnesinisiipi on nimetty alalajiksi norvegica. Perhonen muistuttaa ketosinisiipeä, mutta on vaateliaampi ja harvinaisempi. Keskikesän perhosta löytyy vain paikoilta, joilla kasvaa toukan ravintokasvia, imeläkurjenhernettä. Sellaisia ovat lämpimät sora- ja kivikkorinteet, kallioiden aluset, kuivat niityt ja tiepenkereet. Koiraat kisailevat joukoittain ravintokasvin ympärillä ja tankkaavat energiaa virnojen, nätkelmien ja ohdakkeiden kukilla. Rinnesinisiipeä löytyy Baltiassa ja Skandinavian eteläosissa paikoittaisesti, mutta elinpaikoillaan se voi olla runsas. Norjassa perhosta on vain pienellä alueella Oslovuonon ympäristössä. Ruotsissa se on taantunut ja äärimmäisen uhanalainen. Tämä sinisiipi on myös myrmekofiili eli toukka vaatii menestyäkseen muurahaisten (Lasius, Myrmica) vierailuja. Toukan ravintokasveja ovat imeläkurjenherne, harvemmin kirjonivelvirna. Rinnesinisiipeä pidetään jääkauden jälkeisen lämpimän kauden jäänteenä.

VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA

       ISOKIRJOSIIPI P.carthami
     LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
     AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
     KAUNOSINISIIPI L.bellargus
     VIHERSINISIIPI L.coridon
     VIIRUSINISIIPI P.damon
     MONARKKI D.plexippus
     NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
     KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
     KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus