VIRON PÄIVÄPERHOSLAJIT, JOITA EI OLE TAVATTU SUOMESSA TAI OVAT SUOMESSA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ
SIVUSTON ALKUUN
TUPSUKIRJOSIIPI
 
TUMMANOPSASIIPI
TÄPLÄNOPSASIIPI

HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina


LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, EIVÄT ESIINNY SUOMESSA TAI VIROSSA

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

Etelä-Espanja 5/2008 PO

 

NIITTYKIRJOSIIPI • BACKVISSLAREOBERTHÜR`S GRIZZLED SKIPPER • Pyrgus armoricanus

Pieni kirjosiipi. Laji on kaikkialla Euroopassa, mutta pohjoisessa sen esiintyminen ulottuu juuri ja juuri Skandinavian eteläosiin. Siellä se on niittykirjosiiven eteläisiä muotoja pienempi ja muistuttaa mansikkakirjosiipeä, mutta tekee ruskeamman vaikutelman eivätkä valkoiset kirjaukset ole yhtä voimakkaat. Kirjosiiven alueita ovat pensaikkoiset laidunniityt, kuivat jokitörmät ja dyynit; usein rannikkoseuduilla. Niittykirjosiiven syöksähdys on pitempi, suorempi ja vie korkeammalle kuin mansikkakirjosiiven. Perhosella on yleensä kaksi sukupolvea, ensimmäinen toukokuun lopulta kesäkuun puoliväliin ja toinen heinäkuulta elokuun loppuun. Kirjosiipi on Etelä-Ruotsin Skånessa ja Tanskan Bornholmin ja Sjaellandin saarilla harvinainen, erittäin paikoittainen ja molemmissa maissa äärimmäisen uhanalainen. Elinpaikoillaan se on kuitenkin joskus runsas. Toukan ravintokasveja ovat sikoangervo, päivännouto ja hanhikit, kuten suikerohanhikki.

 


VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
 


ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

 


 

 



 
Pohjois-Kreikka 7/2009 PO   Etelä-Kreikka 6/2014 PO
   
Pohjois-Kreikka 9/2008 PO     Bulgaria 7/2010 PO
   
       
     
Pohjois-Kreikka 7/2010 PO     Bulgaria 7/2010 PO