HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

TÄDYKEVERKKOPERHONEN • VÄIKE-VORKLIBLIKAS • LITEN NÄTFJÄRIL • Melitaea aurelia

Pienin verkkoperhonen, joka elelee huomaamattomasti, lennähtää kukkarikkaalla, keskenkasvuisen metsän ympäröimällä niittylaikulla ja istahtaa keltaisen masmalon kukinnolle. Pikkusinisiipi voi olla kaverina. Naaras on aavistuksen koirasta suurempi ja vaaleampi. Perhosta luulee helposti tavalliseksi ratamoverkkoperhoseksi. Alkukesän perhonen, jonka lento ulottuu heinäkuun puoliväliin. Etsi sitä kuivista ja kuumista ympäristöistä, kedoilta ja pensaikkoisilta nummialueilta. Myös luhtaniityt ja runsasturpeiset suot kannattaa vilkaista. Väri on ympäristön mukaan, suolla tummempi kuin kedolla. Perhonen puuttuu Suomesta ja on Baltiassa harvinainen, Virossa sitä löytyy ilmeisesti runsaammin kuin etelämpää, esimerkiksi Liettuasta. Toukan ravintokasveja ovat heinäratamo, tädykkeet ja peltomaitikka. Nuoret toukat elävät pieninä yhdyskuntina kunnes kasvaessaan lähtevät lopulta omille teilleen.

ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus