HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops
NIITTYVERKKOPERHONEN • VERONIKANÄTFJÄRIL • ASSMANN`S FRITILLARY • Melitaea britomartis
Hieman isompi ja tummempi kuin tädykeverkkoperhonen, mutta Pohjolassa lajit eivät juuri lennä samoilla alueilla. Ruotsin elinpaikoilla tunnistamista vaikeuttaa ratamoverkkoperhosen samanlaisuus. Niittyverkkoperhosen siivet ovat tiheän tummatäpläiset eikä kuvioitus ole yhtä verkkomainen kuin ratamo-serkulla. Niittyverkkoperhonen puuttuu Suomesta, ja Ruotsissa sen levinneisyys on erikoinen: pirstale Ruotsin kaakkoisella rannikolla Oskarshamnista Söderhamniin. Perhonen on siellä äärimmäisen uhanalainen. Yhtenäisempi elinalue alkaa Koillis-Puolasta. mutta perhonen on taantunut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien. Liettuasta se on tavattu ensimmäisen kerran 1997 ja siellä se on runsastunut maan eteläosissa. Niittyverkkoperhonen on alku- ja keskikesän laji kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun kivikkoisilla kedoilla, rehevillä niityillä, laidunmetsien aukeamilla, hakkuuaukoilla, metsäteiden varsilla ja nuorissa istutustaimikoissa. Toukan ravintokasveja ovat heinäratamo ja tädykkeet, kuten nurmitädyke ja tähkätädyke.
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus
