ALPPIEN VUORISTOLAJEJA

PIKKUAPOLLO P.mnemosyne

ALPPIAPOLLO P.phoebus

ISOAPOLLO P.apollo

VUORIKIRJOSIIPI P.cacaliae

TUNTURIKIRJOSIIPI P.andromedae

HUIPPUKIRJOSIIPI P.warrenensis

ALPPIKIRJOSIIPI P.carlinae

ALPPIKELTAPERHONEN C.phicomone

VUORISINAPPIPERHONEN P.callidice

ALPPILANTTUPERHONEN P.bryoniae

TUMMAKULTASIIPI L.tityrus

MUURAHAISSINISIIPI P.arion

PIKKUSINISIIPI C.minimus

KANGASSINISIIPI P.argus

ALPPISINISIIPI A.orbitulus

VUORISINISIIPI A.glandon

RUSKOSINISIIPI E.eumedon

ALPPITUULISINISIIPI K.trappi

HUHTASINISIIPI A.nicias

VIHERSINISIIPI P.coridon

HOHTOSINISIIPI P.icarus

VUORIHOHTOSINISIIPI P.eros

VIIRUSINISIIPI P.damon

ALPPIHOPEATÄPLÄ B.pales

TUNTURIHOPEATÄPLÄ B.napaea

PUROHOPEATÄPLÄ B.thore

NEITOPERHONEN A.io

NOKKOSPERHONEN A.urticae

KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia

ORVOKKiVERKKOPERHONEN E.cynthia

AASIANVERKKOPERHONEN E.intermedia

ALPPIVERKKOPERHONEN M.varia

PIKKUVERKKOPERHONEN M.asteria

ALPPINIITTYPERHONEN C.gardetta

ALPPIKYLMÄNPERHONEN O.glacialis

NOKIPERHOSET (Erebia) yli 30 lajia

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

ALPPILANTTUPERHONEN • BERGWEISSLING • DARK-VEINED WHITE • Pieris bryoniae

Tämän keskikoisen perhosen voi löytää Alpeilta jopa 2700 metrin korkeudella monenlaisista ympäristöistä kunhan lähettyvillä on toukkien ravintokasveja ristikukkaisia (Arabis, Biscutella, Cardamine, Thlaspi). Koiraat muistuttavat läheisesti tavallisesta lanttuperhosta (P.napi), mutta lajin naaraat ovat tummempia muistuttaen Lapin tuntureiden alalajia adalwinda. Tummuus auttaa niitä hyödyntämään Auringon lämpösäteilya tehokkaammin. Alppilanttuperhosella elinpaikan korkeudesta riippuen yksi-kaksi sukupolvea vuodessa kesä-syyskuussa.