SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHOSET

APOLLOT

PAKSUPÄÄT 1

KIRJOSIIVET

VIRNAPERHOSET

SITRUUNAPERHONEN

KELTAPERHOSET

KAALIPERHOSMAISET

KULTASIIVET

NOPSAPERHOSET

SINISIIVET

HAAPAPERHONEN JA
KUUSAMAPERHONEN

HOPEATÄPLÄT

HÄIVEPERHOSET

NOKKOSPERHOSMAISET

VERKKOPERHOSET

NIITTYPERHOSET

PAPURIKOT

RUUTUPERHONEN

HIETAHEINÄPERHONEN

KYLMÄNPERHOSET

HÄRÄNSILMÄT

NOKIPERHOSET

 

LAPIN PÄIVÄPERHOSET

 

 

 

 

 

 

LAPINKELTAPERHONEN
AROSINAPPIPERHONEN
VUORISINAPPIPERHONEN
IDÄNSINAPPIPERHONEN
Puumala 7/2015 PO

 

PIHLAJAPERHONEN • Aporia crataegi

Pihlajaperhosesta on aiemmin käytetty nimeä orapihjajaperhonen. Se on alku- ja keskikesän isokokoinen laji, joka on helppo tunnistaa. Naaraiden siivet ovat osittain läpinäkyviä. Joskus on pihlajaperhosissa epäsäännöllisiä punaisia läiskiä jäänteenä koteloajan lapsenpihkasta. Joku on voinut erehtyä luulemaan sitä läiskien perusteella isoapolloksikin. Lajista ei minulla ole muistikuvia lapsuuteni ajalta Imatralta. Se alkoi yleistyä 1970-luvulla ja kesällä 1989 niitä oli sankoin joukoin laajalti Etelä- ja Itä-Suomessa. Pihlajaperhosen runsaus vaihteelee voimakkaasti vuosien välillä. Kesällä 2004 sitä oli vaelluksen seurauksena monin paikoin Lapissa Utsjoelle asti. Poutakausina pihlajaperhoskoiraat voivat kerääntyä isoiksi ryhmiksi hiekkateille imemään kosteutta ja kivennäisaineita. Lajin huippuvuosina voi toukkia löytää suurina joukkoina pihlajalta (Sorbus aucuparia) ja tuomelta (Prunus padus).

LEVINNEISYYS

 

 

Lappeenranta 6/2010 PO koiras Lappeenranta 6/2010 PO naaras
Lappeenranta 6/2010 PO
Montenegro 6/2012 koiras+naaras
Suomusjärvi 6/2001 TH copula
 
Venäjä Valdai 6/2002 HA   Lappeenranta 6/1986 PO
 
Ruokolahti 6/2005 HA   Joutseno 6/1990 PO koiras