HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

TURKOOSISINISIIPI • VÄPPLINGBLÅVINGE •TURQUOISE BLUE • Polyommatus dorylas

Ehkä Pohjolan kaunein sinisiipi. Koiras hohtaa turkoosinsinisenä, jolle siipien alapuolen taiteellinen sekoitus harmaata, valkoista, hopeaa, mustaa ja oranssia antavat kontrastia. Naaras on ruskea takasiipien oranssein täplävöin, sinistä on vain siipien tyvessä. Keskikesän perhonen elää rannikkoseutujen hiekkaisilla ja kalkkipitoisilla kedoilla, alvarialueilla, hylätyillä sorakuopilla ja kivilouhoksilla ja kukkaisilla tienpientareilla. Koiraat lentävät nopeasti keskipäivän kuumimpina hetkinä, kun yöllinen kosteus on haihtunut. Turkoosisinisiipi tarvitsee lämpöä ja auringonpaistetta, pilven peittäessä auringon perhoset katoavat silmänräpäyksessä. Naaraat elävät piilottelevasti kasvillisuuden joukossa. Pohjoisinta esiintymisaluetta ovat Itämeren saaret, perhonen on lumoava näky Öölannin alvareilla ja Gotlannissa. Se on harvinainen Baltian eteläosissa; Latviasta ilmeisesti kadonnut ja Liettuassa vaarantunut. Laji on myrmekofiili eli toukka vaatii menestyäkseen muurahaisten (Lasius, Myrmica, Formica) vierailuja. Ravintokasvi on masmalo.

ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus