ALPPIEN NOKIPERHOSIA

KEHRÄNOKIPERHONEN E.meolans

PILKENOKIPERHONEN E.claudina

TÄPLÄNOKIPERHONEN E.manto

OTTOMAANIENNOKIPERHONEN E.ottomana

HÄIVENOKIPERHONEN E.tyndarus

RINNENOKIPERHONEN E.cassioides

ITÄVALLANNOKIPERHONEN E.nivalis

SLOVENIANNOKIPERHONEN E.calcarius

LÄNNENRINNENOKIPERH. E.arvernensis

HELMINOKIPERHONEN E.oeme

SILKKINOKIPERHONEN E.gorge

LAPINNOKIPERHONEN E.pandrose

SVEITSINNOKIPERHONEN E.eriphyle

KEVÄTNOKIPERHONEN E.epistygne

IDÄNNOKIPERHONEN E.euryale

METSÄNOKIPERHONEN E.ligea

SAMETTINOKIPERHONEN E.pluto

SAVOIJINNOKIPERHONEN E.aethiopellus

WALLISINNOKIPERHONEN E.mnestra

MANTELINOKIPERHONEN E.albergana

SUDEETTINOKIPERHONEN E.sudetica

PIKKUNOKIPERHONEN E.melampus

ALPPINOKIPERHONEN E.triarius

RENGASNOKIPERHONEN E.medusa

SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

SOKKONOKIPERHONEN E.pharte

SIMPLONINNOKIPERHONEN E.christi

VUORINOKIPERHONEN E.epiphron

VYÖNOKIPERHONEN E.flavofasciata

MARMORINOKIPERHONEN E.montana

REUNUSNOKIPERHONEN E.styx

VALEREUNUSNOKIPERHONEN E.stiria

VAALEANOKIPERHONEN E.scipio

VESINOKIPERHONEN E.pronoe

SYSINOKIPERHONEN E.melas

ELONOKIPERHONEN E.neoridas

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

ITALIAN PÄIVÄPERHOSIA

VYÖNOKIPERHONEN • GELBGEBBÄNDERTER MOHRENFALTER • YELLOW-BANDED RINGLET • Erebia flavofasciata

Tämän pienikokoisen nokiperhosen pystyy tunnistamaan jo lennosta kauas näkyvistä keltaisista takasiipien alapuolten raidoista. Vyönokiperhonen elää vain pienellä alueella Keski-Alpeilla Sveitsin, Itävallan ja Italian raja-alueella, ja sielläkin se on hyvin paikallisesti esiintyvä, mutta voi olla runsaslukuinen elinpaikallaan. Lajin löytää useimmiten aurinkoisilla ruohoisilta vuortenrinteillä yli 2000 metrin korkeudelta puurajan yläpuolelta, mutta alempakin se elää. Elinpaikan lämpöolosuhteista riippuen se on lennossa toukokuun lopulta elokuuhun. Lampaannata (Festuca ovita) on toukan ravintokasvi.