HAAPAPERHONEN
JA
KUUSAMAPERHONEN
RAHKAHOPEATÄPLÄ • Boloria frigga
Rahkahopeatäplä on suurehko hopeatäplä, joka elää alku- ja keskikesällä soilla ja tunturipaljakoilla. Lajin alueellinen esiintyminen on kaksijakoista: Etelä-Lapista sitä ei ole vuosiin löytynyt, mutta Pohjois-Lapissa ja Keski-Suomessa laji elää jokseenkin harvinaisena. Muiden hopeatäplien tapaan rahkahopeatäplän voi helpoimmin tunnistaa takasiipien alapintojen kuvioiden perusteella. Lisäksi sillä on etusiipien yläpintojen ulkoreunoissa tummat juovat. Kotiseudullani Rautjärvellä sillä oli vielä vahva kanta Pellisensuolla 1980-luvulla. Sieltä laji hävisi 1990-luvun alussa. Pari vuotta myöhemmin muurainhopeatäplä (B.freija) katosi samalta suolta. Suohopeatäplä (B.aquilonaris) ja rämehopeatäplät (B.eunomia) jäivät jäljelle. Tämä onkin valitettavan tuttu tarina monelta Etelä-Suomen suolta. Soiden ojitus ei taida olla ainoa syy katoamisille, sillä ojittamattomiakin soita etelästä löytyy. Ilmastomuutoksella on varmaankin osansa tapahtumien kulussa. Toukan ravintokasvina on yleensä suomuurain (Rubus chamaemorus).
