VIRON PÄIVÄPERHOSLAJIT, JOITA EI OLE TAVATTU SUOMESSA TAI OVAT SUOMESSA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ
SIVUSTON ALKUUN
RUUTUPERHONEN
 
SKOTLANNINNOKIPERHONEN
ISOKIRJOSIIPI
 

HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina


Espanja El Pinetell 8/2008 TH
LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, EIVÄT ESIINNY SUOMESSA TAI VIROSSA

 

KALLIOHEINÄPERHONEN • MINDRE BANDGRÄSFJÄRIL • ROCK GRAYLING • Hipparchia hermione

Kallioheinäperhonen on isohko perhonen ja hyvin samanlainen kuin hietaheinäperhonen. Koiras on naarasta hivenen pienempi ja takasiiven alapuolen leveä valkoinen vyö erottuu paremmin. Kallioheinäheinäperhoset ovat hyvin paikallisia, mutta niitä voi olla runsaasti. Ne lentävät keskikesällä karuilla, etelään viettävillä kalliorinteillä ja jyrkänteillä, joiden valumavedet muodostavat suomaisia, sammalta ja mustikkaa kasvavia painanteita. Sieltä löytyy myös mesilähteitä aamuvirkun perhosen imettäväksi. Kallioheinäperhonen on varsinaisesti eurooppalainen laji, joka on harvinainen, paikoittainen ja taantunut Baltian eteläosissa ja Etelä-Norjassa. Latviassa perhonen on rauhoitettu. Pohjolan pienempi ja tummempi alalaji norvegica on jääkauden jälkeisen lämpimämmän aikakauden jäänne ja yleensä elinympäristönsä ainoa perhoslaji. Toukan ravintokasveja ovat monet heinät, kuten lampaannata ja lehtolusteet.

 




TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA


ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

 


 

 



Espanja Montes Universales //2008 HA   Espanja Montes Universales 7/2008 HA  
 
   
Espanja Montes Universales 7/2008 PO   Espanja Montes Universales 7/2008 PO