SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHOSET

APOLLOT

PAKSUPÄÄT 1

KIRJOSIIVET

VIRNAPERHOSET

SITRUUNAPERHONEN

KELTAPERHOSET

KAALIPERHOSMAISET

KULTASIIVET

NOPSAPERHOSET

SINISIIVET

HAAPAPERHONEN JA
KUUSAMAPERHONEN

HOPEATÄPLÄT

HÄIVEPERHOSET

NOKKOSPERHOSMAISET

VERKKOPERHOSET

NIITTYPERHOSET

PAPURIKOT

RUUTUPERHONEN

HIETAHEINÄPERHONEN

KYLMÄNPERHOSET

HÄRÄNSILMÄT

NOKIPERHOSET

 

LAPIN PÄIVÄPERHOSET

 

 

 

 

 

 

HÄIVEPERHONEN
KARTTAPERHONEN
OHDAKEPERHONEN
AMIRAALI
Joutseno 7/2021 JJ

 

PIKKUHÄIVEPERHONEN • Apatura ilia

Ensimmäinen pikkuhäiveperhonen löytyi Suomesta 2002. Nykyisin laji esiintyy monin paikoin metsämaastoissa Etelä- ja Kaakkois-Suomessa keskikesällä. Pikkuhäiveperhonen muistuttaa hyvin läheisesti "isoveljeään" häiveperhosta (A.iris) sekä elintavoiltaan että ulkonäöltään. Sillä on kuitenkin selvät silmätäplät etu- ja siipien ylä- ja alapinnoilla ja sen takasiipien valkeat raidat ovat ulkoreunoiltaan epätarkkarajaiset. Lajien pientä kokoeroa ei pysty luonnossa toteamaan. Vaaleanruskea muoto clytie on maassamme hyvin harvinainen. Pikkuhäiveperhoset valvovat toisinaan ympäristöään puissa muutamien metrien korkeudessa. Ihmishiki vetää pikkuhäiveperhosia hanakasti puoleensa. Ne käyvät joskus sarjakukkaisten kukilla. Toukat elävät pajuilla (Salix) ja haavalla (Populus tremens).

 

LEVINNEISYYS

 

Lappeenranta 7/2012 PO Lappeenranta 7/2012 PO
Lappeenranta 7/2012 PO f.clytie
Lappeenranta 7/2012 PO
Lappeenranta 7/2012 PO
 
Unkari 7/2006 PO   Lappeenranta 7/2011 PO
 
Serbia 7/2016 PO   Lappeenranta 7/2012 PO