ITALIAN PÄIVÄPERHOSIA

PURJEPERHONEN I.podalirius
VÄLIMERENRITARI P.alexanor
RITARIPERHONEN P.machaon
KORSIKANRITARI P.hospiton
PIKKUAPOLLO P.mnemosyne
ISOAPOLLO P.apollo
KIRJOAPOLLO Z.polyxena
ITALIANKIRJOAPOLLO Z.cassandra
HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
AFRIKANPAKSUPÄÄ G.pumilio
VÄLIMERENPAKSUPÄÄ G.nostrodamus PIIPPOPAKSUPÄÄ O.sylvanus
VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ H.comma
LAUHAHIIPIJÄ T.lineola
LUPPUKIRJOSIIPI S.sertorius
KORSIKANKIRJOSIIPI S.therapne
MALVAKIRJOSIIPI C.alceae
TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
METSÄHIIPIJÄ E.tages
VALEKIRJOSIIPI P.malvoides
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
VYÖKIRJOSIIPI P.sidae
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMAKIRJOSIIPI P.alveus
RINNEKIRJOSIIPI P.foulquieri
RUUSUKIRJOSIIPI P.onopordi
VIRNAPERHONEN L.sinapis
SITRUUNAPERHONEN G.rhamni
KLEOPATRA G.cleopatra
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
ETELÄNKELTAPERHONEN C.crocea
PIHLAJAPERHONEN A.crataegi
IDÄNSINAPPIPERHONEN P.edusa
KAALIPERHONEN P.brassicae
NAURISPERHONEN P.rapae
ETELÄNNAURISPERHONEN P.mannii
LANTTUPERHONEN P.napi
KORSIKANMARMORISIIPI E.insularis
AROAURORAPERHONEN E.ausonia
AURORAPERHONEN A.cardamines
IDÄNAURORAPERHONEN A.damone
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
IDÄNKULTASIIPI L.thersamon
PIKKUKULTASIIPI L.phlaeas
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
KANGASPERHONEN C.rubi
JALAVAOPSASIIPI S.w-album
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
ETELÄNNOPSASIIPI S.acaciae
VÄLIMERENSINISIIPI L.pirithous
VAELLUSSINISIIPI L.boeticus
PELARGONIASINISIIPI C.marshalli
PAATSAMASINISIIPI C.argiolus
SARDINIANSINISIIPI P.barbagiae
LÄNNENHARJUSINISIIPI
P.baton
VIRNASINISIIPI G.alexis
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KORSIKANSINISIIPI P.bellieri
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
NIITTYSINISIIPI C.semiargus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
LOISTOSINISIIPI P.escheri
VALEHOHTOSINISIIPI P.thersites
HOPEASINISIIPI P.amandus
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
ETELÄNHOHTOSINISIIPI P.celina
HOHTOSINISIIPI P.icarus
RANSKANVIIRUSINISIIPI P.dolus 
SAMETTIVIIRUSINISIIPI P.ripartii
HELMIHOPEATÄPLÄ I.lathonia
MARMORIHOPEATÄPLÄ B.daphne
KEISARINVIITTA A.paphia
KORSIKANHOPEATÄPLÄ F.elisa
KETOHOPEATÄPLÄ F.adippe
PURSUHOPEATÄPLÄ B.euphrosyne
OHDAKEPERHONEN V.cardui
AMIRAALI V.atalanta
NEITOPERHONEN A.io
NOKKOSPERHONEN A.urticae
KORSIKANNOKKOSPERHONEN A.ichnusa
ETELÄNLIUSKAPERHONEN P.egea
LIUSKAPERHONEN P.c-album
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
SURUVAIPPA N.antiopa
PILKKUVERKKOPERHONEN M.didyma
ALGERIANVERKKOPERHONEN M.aetherie
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
RATAMOVERKKOPERHONEN M.athalia
NOKKAPERHONEN L.celtis
SILOMONARKKI D.chrysippus
SULTTANIPERHONEN C.jasius
LUHTANIITYPERHONEN C.oedippus
KELTANIITTYPERHONEN C.pamphilus
KORSIKANNIITTYPERHONEN C.corinna
KIRJONIITTYPERHONE C.arcania
TÄPLÄPAPURIKKO P.aegeria
TUMMAPAPURIKKO L.maera
SARDINIANPAPURIKKO L.paramegaera
RUOSTEPAPURIKKO L.megera
RUUTUPERHONEN M.galathea
ITALIANRUUTUPERHONEN M.arge
SISILIANRUUTUPERHONEN M.pherusa
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KORSIKANHEINÄPERHONEN H.neomiris
ISOHEINÄPERHONEN H.fagi
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
ITALIANHEINÄPERHONEN H.blachieri
ETELÄNHEINÄPERHONEN H.aristaeus
NAPOLINHEINÄPERHONEN H.neapolitana
SISILIANHEINÄPERHONEN H.leighebi
PONZANHEINÄPERHONEN H.sbordonii
VYÖHEINÄPERHONEN B.cirse
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
LOUNAANHÄRÄNSILMÄ P.cecilia
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
SARDINIANHÄRÄNSILMÄ M.nurag
METSÄNOKIPERHONEN E.ligea

MUITA ITALIAN JA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

 

 

 

SIVUSTON ALKUUN
VALEHOHTOSINISIIPI
 
TURKOOSISINISIIPI
ETELÄNHOHTOSINISIIPI
   
Kerimäki 6/07 HA koiras

 

HOPEASINISIIPI AMANDA • AMANDA`S BLUE • Polyommatus amandus

Hopeasinisiipi on sinisiiveksi kookas perhonen, joka elää monenlaisilla niityillä, viljelysalueilla, joutomailla ja metsän aukoilla ja reunamilla ollen lennossa kesä- ja heinäkuussa. Laji puuttuu Sisiliasta ja Sardiniasta, mutta voi olla paikallisesti runsaslukuinen muualla Italiassa. Päältä koiraat ovat hopeisen sinisiä, niillä on vaihtelevasti tummaa siipien reuna-alueilla ja niiden siipien tyvialueiden suonet ovat vaaleita. Naaraat on pohjaväriltään ruskeita ja niillä on vaihtevasti yläpuolillaan sinistä kajoa ja oransseja täpliä. Erotuksena monesta lähilajista hopeasinisiivellä ei ole kolmiomaista vaaleaa laikkua takasiipien alapinnoilla eikä tyvitäplää etusiipien alapinnoilla. Toukat syövät monia virnoja (Vicia), joiden kukilla näkee usein aikuisiakin hopeasinisiipiä.

 




 
Lappeenranta 7/12 PO naaras Serbia 7/16 PO
Imatra 7/09 HA naaras Kreikka Peloponnesos 6/09 PO naaras
     
Sveitsi Arolla 7/07 PO koiras ?     Pohjois-Makedonia 6/11 PO Pienempi laji on niittysinisiipi (Cyaniris semiargus)