ITALIAN PÄIVÄPERHOSIA

PURJEPERHONEN I.podalirius
VÄLIMERENRITARI P.alexanor
RITARIPERHONEN P.machaon
KORSIKANRITARI P.hospiton
PIKKUAPOLLO P.mnemosyne
ISOAPOLLO P.apollo
KIRJOAPOLLO Z.polyxena
ITALIANKIRJOAPOLLO Z.cassandra
HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
AFRIKANPAKSUPÄÄ G.pumilio
VÄLIMERENPAKSUPÄÄ G.nostrodamus PIIPPOPAKSUPÄÄ O.sylvanus
VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ H.comma
LAUHAHIIPIJÄ T.lineola
LUPPUKIRJOSIIPI S.sertorius
KORSIKANKIRJOSIIPI S.therapne
MALVAKIRJOSIIPI C.alceae
TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
METSÄHIIPIJÄ E.tages
VALEKIRJOSIIPI P.malvoides
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
VYÖKIRJOSIIPI P.sidae
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMAKIRJOSIIPI P.alveus
RINNEKIRJOSIIPI P.foulquieri
RUUSUKIRJOSIIPI P.onopordi
VIRNAPERHONEN L.sinapis
SITRUUNAPERHONEN G.rhamni
KLEOPATRA G.cleopatra
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
ETELÄNKELTAPERHONEN C.crocea
PIHLAJAPERHONEN A.crataegi
IDÄNSINAPPIPERHONEN P.edusa
KAALIPERHONEN P.brassicae
NAURISPERHONEN P.rapae
ETELÄNNAURISPERHONEN P.mannii
LANTTUPERHONEN P.napi
KORSIKANMARMORISIIPI E.insularis
AROAURORAPERHONEN E.ausonia
AURORAPERHONEN A.cardamines
IDÄNAURORAPERHONEN A.damone
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
IDÄNKULTASIIPI L.thersamon
PIKKUKULTASIIPI L.phlaeas
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
KANGASPERHONEN C.rubi
JALAVAOPSASIIPI S.w-album
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
ETELÄNNOPSASIIPI S.acaciae
VÄLIMERENSINISIIPI L.pirithous
VAELLUSSINISIIPI L.boeticus
PELARGONIASINISIIPI C.marshalli
PAATSAMASINISIIPI C.argiolus
SARDINIANSINISIIPI P.barbagiae
LÄNNENHARJUSINISIIPI
P.baton
VIRNASINISIIPI G.alexis
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KORSIKANSINISIIPI P.bellieri
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
NIITTYSINISIIPI C.semiargus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
LOISTOSINISIIPI P.escheri
VALEHOHTOSINISIIPI P.thersites
HOPEASINISIIPI P.amandus
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
ETELÄNHOHTOSINISIIPI P.celina
HOHTOSINISIIPI P.icarus
RANSKANVIIRUSINISIIPI P.dolus 
SAMETTIVIIRUSINISIIPI P.ripartii
HELMIHOPEATÄPLÄ I.lathonia
MARMORIHOPEATÄPLÄ B.daphne
KEISARINVIITTA A.paphia
KORSIKANHOPEATÄPLÄ F.elisa
KETOHOPEATÄPLÄ F.adippe
PURSUHOPEATÄPLÄ B.euphrosyne
OHDAKEPERHONEN V.cardui
AMIRAALI V.atalanta
NEITOPERHONEN A.io
NOKKOSPERHONEN A.urticae
KORSIKANNOKKOSPERHONEN A.ichnusa
ETELÄNLIUSKAPERHONEN P.egea
LIUSKAPERHONEN P.c-album
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
SURUVAIPPA N.antiopa
PILKKUVERKKOPERHONEN M.didyma
ALGERIANVERKKOPERHONEN M.aetherie
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
RATAMOVERKKOPERHONEN M.athalia
NOKKAPERHONEN L.celtis
SILOMONARKKI D.chrysippus
SULTTANIPERHONEN C.jasius
LUHTANIITYPERHONEN C.oedippus
KELTANIITTYPERHONEN C.pamphilus
KORSIKANNIITTYPERHONEN C.corinna
KIRJONIITTYPERHONE C.arcania
TÄPLÄPAPURIKKO P.aegeria
TUMMAPAPURIKKO L.maera
SARDINIANPAPURIKKO L.paramegaera
RUOSTEPAPURIKKO L.megera
RUUTUPERHONEN M.galathea
ITALIANRUUTUPERHONEN M.arge
SISILIANRUUTUPERHONEN M.pherusa
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KORSIKANHEINÄPERHONEN H.neomiris
ISOHEINÄPERHONEN H.fagi
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
ITALIANHEINÄPERHONEN H.blachieri
ETELÄNHEINÄPERHONEN H.aristaeus
NAPOLINHEINÄPERHONEN H.neapolitana
SISILIANHEINÄPERHONEN H.leighebi
PONZANHEINÄPERHONEN H.sbordonii
VYÖHEINÄPERHONEN B.cirse
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
LOUNAANHÄRÄNSILMÄ P.cecilia
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
SARDINIANHÄRÄNSILMÄ M.nurag
METSÄNOKIPERHONEN E.ligea

MUITA ITALIAN JA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

 

 

 

SIVUSTON ALKUUN
SARDINIANSINISIIPI
 
VIRNASINISIIPI
KANNUSINISIIPI
   
Wikipedia Commons 5/12 naaras

 

LÄNNENHARJUSINISIIPI • BATONE • BATON BLUE • Pseudophilotes baton

Kyseessä on pienikokoinen sinisiipi, joka aloittaa lentonsa jo maaliskuussa. Kesän loppupuolella sillä on toinen sukupolvi, joka on lennossa vielä syyskuussakin. Lajin tuntomerkkejä ovat kirjavat siipiripset, selvä keskitäplä etusiipien ylä- ja alapuolilla ja oranssien täplien rivi takasiipien alapintojen reuna-alueilla. Lännenharjusiipi on laajalle levinnyt Italiassa, mutta sen esiintymät ovat paikallisia. Se puuttuu Sardiniasta, jossa sen korvaa edellinen laji sardiniansinisiipi (P.barbagiae). Itä-Alpeilla ja idempänä elää ulkonäöltään lähes identtinen harjusinisiipi (P.vicrama), jonka voi erottaa varmuudella lännenharjusinisiivestä vain genitaaleista. Näiden lajien levinneisyydet eivät kuitenkaan satu missään päällekkäin. Lännenharjusiipi elää kuivilla niityillä ja kivikkoisilla pensaikkorinteillä, joilla kasvaa toukkien ravintokasveja ajuruohoja (Thymus) tai muita huulikukkaiskasveja (Lavendula, Satureja, Mentha).

 




 
Guy Gadfield 4/09 koiras Etelä-Ranska 5/06 TH
     
Wikipedia Commons 5/08