ITALIAN PÄIVÄPERHOSIA

PURJEPERHONEN I.podalirius
VÄLIMERENRITARI P.alexanor
RITARIPERHONEN P.machaon
KORSIKANRITARI P.hospiton
PIKKUAPOLLO P.mnemosyne
ISOAPOLLO P.apollo
KIRJOAPOLLO Z.polyxena
ITALIANKIRJOAPOLLO Z.cassandra
HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
AFRIKANPAKSUPÄÄ G.pumilio
VÄLIMERENPAKSUPÄÄ G.nostrodamus PIIPPOPAKSUPÄÄ O.sylvanus
VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ H.comma
LAUHAHIIPIJÄ T.lineola
LUPPUKIRJOSIIPI S.sertorius
KORSIKANKIRJOSIIPI S.therapne
MALVAKIRJOSIIPI C.alceae
TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
METSÄHIIPIJÄ E.tages
VALEKIRJOSIIPI P.malvoides
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
VYÖKIRJOSIIPI P.sidae
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMAKIRJOSIIPI P.alveus
RINNEKIRJOSIIPI P.foulquieri
RUUSUKIRJOSIIPI P.onopordi
VIRNAPERHONEN L.sinapis
SITRUUNAPERHONEN G.rhamni
KLEOPATRA G.cleopatra
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
ETELÄNKELTAPERHONEN C.crocea
PIHLAJAPERHONEN A.crataegi
IDÄNSINAPPIPERHONEN P.edusa
KAALIPERHONEN P.brassicae
NAURISPERHONEN P.rapae
ETELÄNNAURISPERHONEN P.mannii
LANTTUPERHONEN P.napi
KORSIKANMARMORISIIPI E.insularis
AROAURORAPERHONEN E.ausonia
AURORAPERHONEN A.cardamines
IDÄNAURORAPERHONEN A.damone
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
IDÄNKULTASIIPI L.thersamon
PIKKUKULTASIIPI L.phlaeas
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
KANGASPERHONEN C.rubi
JALAVAOPSASIIPI S.w-album
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
ETELÄNNOPSASIIPI S.acaciae
VÄLIMERENSINISIIPI L.pirithous
VAELLUSSINISIIPI L.boeticus
PELARGONIASINISIIPI C.marshalli
PAATSAMASINISIIPI C.argiolus
SARDINIANSINISIIPI P.barbagiae
LÄNNENHARJUSINISIIPI
P.baton
VIRNASINISIIPI G.alexis
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KORSIKANSINISIIPI P.bellieri
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
NIITTYSINISIIPI C.semiargus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
LOISTOSINISIIPI P.escheri
VALEHOHTOSINISIIPI P.thersites
HOPEASINISIIPI P.amandus
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
ETELÄNHOHTOSINISIIPI P.celina
HOHTOSINISIIPI P.icarus
RANSKANVIIRUSINISIIPI P.dolus 
SAMETTIVIIRUSINISIIPI P.ripartii
HELMIHOPEATÄPLÄ I.lathonia
MARMORIHOPEATÄPLÄ B.daphne
KEISARINVIITTA A.paphia
KORSIKANHOPEATÄPLÄ F.elisa
KETOHOPEATÄPLÄ F.adippe
PURSUHOPEATÄPLÄ B.euphrosyne
OHDAKEPERHONEN V.cardui
AMIRAALI V.atalanta
NEITOPERHONEN A.io
NOKKOSPERHONEN A.urticae
KORSIKANNOKKOSPERHONEN A.ichnusa
ETELÄNLIUSKAPERHONEN P.egea
LIUSKAPERHONEN P.c-album
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
SURUVAIPPA N.antiopa
PILKKUVERKKOPERHONEN M.didyma
ALGERIANVERKKOPERHONEN M.aetherie
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
RATAMOVERKKOPERHONEN M.athalia
NOKKAPERHONEN L.celtis
SILOMONARKKI D.chrysippus
SULTTANIPERHONEN C.jasius
LUHTANIITYPERHONEN C.oedippus
KELTANIITTYPERHONEN C.pamphilus
KORSIKANNIITTYPERHONEN C.corinna
KIRJONIITTYPERHONE C.arcania
TÄPLÄPAPURIKKO P.aegeria
TUMMAPAPURIKKO L.maera
SARDINIANPAPURIKKO L.paramegaera
RUOSTEPAPURIKKO L.megera
RUUTUPERHONEN M.galathea
ITALIANRUUTUPERHONEN M.arge
SISILIANRUUTUPERHONEN M.pherusa
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KORSIKANHEINÄPERHONEN H.neomiris
ISOHEINÄPERHONEN H.fagi
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
ITALIANHEINÄPERHONEN H.blachieri
ETELÄNHEINÄPERHONEN H.aristaeus
NAPOLINHEINÄPERHONEN H.neapolitana
SISILIANHEINÄPERHONEN H.leighebi
PONZANHEINÄPERHONEN H.sbordonii
VYÖHEINÄPERHONEN B.cirse
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
LOUNAANHÄRÄNSILMÄ P.cecilia
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
SARDINIANHÄRÄNSILMÄ M.nurag
METSÄNOKIPERHONEN E.ligea

MUITA ITALIAN JA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

 

SIVUSTON ALKUUN
SULTTAANIPERHONEN
 
KELTANIITTYPERHONEN
KORSIKANNIITTYPERH.
   
Wikipedia commons koiras

 

LUHTANIITTYPERHONEN • NINFA DEI FONTANILI • FALSE RINGLET • Coenonympha oedippus

Tämä keskikokoinen mutta niittyperhoseksi iso laji on Euroopassa erittäin uhanalainen johtuen sen elinympäristöjen tuhoutumisesta. Sen elinpaikkoja ovat suot, kosteat niityt, jokien ja järvien märät ranta-alueet. Laji elää sangen harvinaisena hajanaisina kantoina Pohjois-Italian lisäksi Ranskassa, Sveitsissä, Itävallassa, Sloveniassa, Kroatiassa, Unkarissa, Saksassa, Puolassa, Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Luhtaniittyperhoset ovat päältä tummanruskeita. Alapuolillaan niillä on kookkaita silmätäpliä, joita on naarailla myös etusiivissä. Luhtaniittyperhonen lentää yhtenä sukupolvena kesä-elokuussa. Toukat elävät siniheinällä (Molinia caerulea) ja Schoenus nigricansilla.

 




 
Slovenia Goriska Brda 6/07 Rudi Verovnik Wikipedia commons naaras
Wikipedia commons copula Wikipedia commons koiras