phoebe

ITALIAN PÄIVÄPERHOSIA PURJEPERHONEN I.podalirius VÄLIMERENRITARI P.alexanor RITARIPERHONEN P.machaon KORSIKANRITARI P.hospiton PIKKUAPOLLO P.mnemosyne ISOAPOLLO P.apollo KIRJOAPOLLO Z.polyxena ITALIANKIRJOAPOLLO Z.cassandra HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus AFRIKANPAKSUPÄÄ G.pumilio VÄLIMERENPAKSUPÄÄ G.nostrodamus PIIPPOPAKSUPÄÄ O.sylvanus VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ H.comma LAUHAHIIPIJÄ T.lineola LUPPUKIRJOSIIPI S.sertorius KORSIKANKIRJOSIIPI S.therapne MALVAKIRJOSIIPI C.alceae TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera METSÄHIIPIJÄ E.tages VALEKIRJOSIIPI P.malvoides ISOKIRJOSIIPI P.carthami VYÖKIRJOSIIPI P.sidae NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus TUMMAKIRJOSIIPI P.alveus RINNEKIRJOSIIPI P.foulquieri RUUSUKIRJOSIIPI P.onopordi VIRNAPERHONEN L.sinapis SITRUUNAPERHONEN G.rhamni KLEOPATRA G.cleopatra LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis ETELÄNKELTAPERHONEN C.crocea PIHLAJAPERHONEN A.crataegi IDÄNSINAPPIPERHONEN P.edusa KAALIPERHONEN P.brassicae NAURISPERHONEN P.rapae ETELÄNNAURISPERHONEN P.mannii LANTTUPERHONEN P.napi KORSIKANMARMORISIIPI E.insularis AROAURORAPERHONEN E.ausonia AURORAPERHONEN A.cardamines IDÄNAURORAPERHONEN A.damone NOPPAPERHONEN H.lucina PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron IDÄNKULTASIIPI L.thersamon PIKKUKULTASIIPI L.phlaeas TUMMAKULTASIIPI L.tityrus KANGASPERHONEN C.rubi JALAVAOPSASIIPI S.w-album TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini ETELÄNNOPSASIIPI S.acaciae VÄLIMERENSINISIIPI L.pirithous VAELLUSSINISIIPI L.boeticus PELARGONIASINISIIPI C.marshalli PAATSAMASINISIIPI C.argiolus SARDINIANSINISIIPI P.barbagiae LÄNNENHARJUSINISIIPI P.baton VIRNASINISIIPI G.alexis KANNUSSINISIIPI C.argiades PIKKUSINISIIPI C.minimus KORSIKANSINISIIPI P.bellieri RINNESINISIIPI P.argyrognomon NIITTYSINISIIPI C.semiargus PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis KAUNOSINISIIPI L.bellargus LOISTOSINISIIPI P.escheri VALEHOHTOSINISIIPI P.thersites HOPEASINISIIPI P.amandus TURKOOSISINISIIPI P.dorylas ETELÄNHOHTOSINISIIPI P.celina HOHTOSINISIIPI P.icarus RANSKANVIIRUSINISIIPI P.dolus SAMETTIVIIRUSINISIIPI P.ripartii HELMIHOPEATÄPLÄ I.lathonia MARMORIHOPEATÄPLÄ B.daphne KEISARINVIITTA A.paphia KORSIKANHOPEATÄPLÄ F.elisa KETOHOPEATÄPLÄ F.adippe PURSUHOPEATÄPLÄ B.euphrosyne OHDAKEPERHONEN V.cardui AMIRAALI V.atalanta NEITOPERHONEN A.io NOKKOSPERHONEN A.urticae KORSIKANNOKKOSPERHONEN A.ichnusa ETELÄNLIUSKAPERHONEN P.egea LIUSKAPERHONEN P.c-album KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros SURUVAIPPA N.antiopa PILKKUVERKKOPERHONEN M.didyma ALGERIANVERKKOPERHONEN M.aetherie KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia RATAMOVERKKOPERHONEN M.athalia NOKKAPERHONEN L.celtis SILOMONARKKI D.chrysippus SULTTANIPERHONEN C.jasius LUHTANIITYPERHONEN C.oedippus KELTANIITTYPERHONEN C.pamphilus KORSIKANNIITTYPERHONEN C.corinna KIRJONIITTYPERHONE C.arcania TÄPLÄPAPURIKKO P.aegeria TUMMAPAPURIKKO L.maera SARDINIANPAPURIKKO L.paramegaera RUOSTEPAPURIKKO L.megera RUUTUPERHONEN M.galathea ITALIANRUUTUPERHONEN M.arge SISILIANRUUTUPERHONEN M.pherusa NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus KORSIKANHEINÄPERHONEN H.neomiris ISOHEINÄPERHONEN H.fagi HIETAHEINÄPERHONEN H.semele ITALIANHEINÄPERHONEN H.blachieri ETELÄNHEINÄPERHONEN H.aristaeus NAPOLINHEINÄPERHONEN H.neapolitana SISILIANHEINÄPERHONEN H.leighebi PONZANHEINÄPERHONEN H.sbordonii VYÖHEINÄPERHONEN B.circe KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis LOUNAANHÄRÄNSILMÄ P.cecilia KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina SARDINIANHÄRÄNSILMÄ M.nurag METSÄNOKIPERHONEN E.ligea MUITA ITALIAN JA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA	SIVUSTON ALKUUN	ALGERIANVERKKOPERH.		TÄPLÄVERKKOPERHONEN	RATAMOVERKKOPERHONEN


	Etelä-Espanja 5/07 PO koiras+naaras
	KAUNOKKIVERKKOPERHONEN • FEBE • KNAPFEED FRITILLARY • Melitaea phoebe Tämä keskikokoinen mutta verkkoperhoseksi kookas laji on yleinen ja laajalle levinnyt Etelä- ja Keski-Euroopassa. Uusimman tietämyksen perusteella sen korvaa Sisiliassa ja "Italian saappaan korossa ja kärjessä" idänverkkoperhonen (M.ornata), jolla takasiipien alapuolten reunatäplät ovat kolmiomaiset ja eivätkä kosketa siipisuonia. Lajien toukat ovat erilaiset. Idänverkkoperhostesta on käytetty myös tieteellisiä nimiä telona, emipunica ja ogygia. Kaunokkiverkkoperhosta tavataan Virossakin mutta se puuttuu Sardiniasta. Laji on ulkomuodoltaan hyvin vaihteleva ja siitä onkin kuvattu lukuisia alalajeja ja muotoja. Sen yläpuolilla on yleensä pohjavärivaihtelua ja takasiipien reuna-alueilla on voimakkaat oranssivyöt, joiden keskellä on punaiset täplät. Lisäksi takasiipien alapintojen laitamilla on )•)-kuviot. Naaraat ovat koiraita rotevampia ja yleensä myös värikkäämpiä. Laji on lennossa kahtena sukupolvena huhtikuusta syyskuulle niityillä, kedoilla ja metsänreunoilla. Toukat elävät yleensä kaunokeilla (Centaurea).

	Montenegro 6/12 PO		Montenegro 6/12 PO naaras

	Bulgaria 7/10 PO		Pohjois-Kreikka 6/06 TH naaras

	Serbia 7/16 PO		Pohjois-Makedonia 6/11 PO

	Viro Veski 7/04 HA copula		Viro Veski 7/17 JJ