PÄIVÄPERHOSIA
AALTOPURJEPERHONEN
I.feisthamelii
RITARIPERHONEN
P.machaon
ESPANJANKIRJOAPOLLO Z.rumina
VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ
H.comma
TUMMAHIIPIJÄ T.acteon
ETELÄNHIIPIJÄ
T.sylvestris
LUPPUKIRJOSIIPI S.sertorius
IBERIANKIRJOSIIPI C.tripolinus
MALVAKIRJOSIIPI C.alceae
PÖRRÖKIRJOSIIPI
M.proto
MARMORIKIRJOSIIPI
C.lavatherae
MINTTUKIRJOSIIPI C.baeticus
VALEKIRJOSIIPI P.malvoides
ISOKIRJOSIIPI
P.carthami
MÄKIKIRJOSIIPI
P.serratulae
NIITTYKIRJOSIIPI
P.armoricanus
RUUSUKIRJOSIIPI P.onopordi
LÄNNENKIRJOSIIPI
P.cirsii
KLEOPATRA G.cleopatra
ETELÄNKELTAPERHONEN
C.crocea
SINAPPIPERHONEN P.daplidice
NAURISPERHONEN
P.rapae
PORTUGALINMARMORISIIPI
E.tagis
JUOVAMARMORISIIPI E.belemia
LOUNAANMARMORISIIPI E.crameri
ISOAURORAPERHONEN Z.eupheme
KELTA-AURORAPERHONEN
A.euphenoides
PURPPURAKULTASIIPI
L.alciphron
PIKKUKULTASIIPI
L.phlaeas
SAARNINOPSASIIPI L.roboris
ESPANJANNOPSASIIPI T.ballus
KANGASPERHONEN C.rubi
LOUNAANNOPSASIIPI S.esculi
VÄLIMERENSINISIIPI
L.pirithous
VAELLUSSINISIIPI L.boeticus
PELARGONIASINISIIPI
C.marshalli
PAATSAMASINISIIPI
C.argiolus
ESPANJANTIIKERISINISIIPI
T.theophrastus
IBERIANHARJUSINISIIPI
P.abencerragus
VUORISTOHARJUSINISIIPI
P.panoptes
LUONAANVIRNASINISIIPI
G.melanops
RUOHOSINISIIPI Z.knysna
ETELÄNPIKKUSINISIIPI
C.osiris
LOUNAANPIKKUSINISIIPI C.lorquinii
KANGASSINISIIPI P.argus
LOUNAANTÄPLÄSINISIIPI
A.cramera
RANSKANVIHERSINISIIPI
L.hispana
KAUNOSINISIIPI
L.bellargus
VÄLKEVIHERSINISIIPI
L.caelestissima
VAALEAVIHERSINISIIPI
L.albicans
HOHTOSINISIIPI
P.icarus
ESPANJANVIIRUSINISIIPI
P.fabressei
ETELÄNKUUSAMAPERHONEN
L.reducta
HELMIHOPEATÄPLÄ
I.lathonia
KAAKONHOPEATÄPLÄ
B.hecate
MARMORIHOPEATÄPLÄ
B.daphne
KARDINAALINVIITTA
A.pandora
RINNEHOPEATÄPLÄ
F.niobe
OHDAKEPERHONEN
V.cardui
AMIRAALI V.atalanta
KIRSIKKAPERHONEN
N.polychloros
ESPANJANVERKKOPERHONEN
E.desfontainii
KELTAVERKKOPERHONEN
E.aurinia
PILKKUVERKKOPERHONEN
M.didyma
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN
M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN
M.cinxia
LOUNAANVERKKOPERHONEN
M.deione
NOKKAPERHONEN L.celtis
MONARKKIPERHONEN
D.plexippus
SILOMONARKKIPERHONEN
D.chrysippus
SULTTAANIPERHONEN C.jasius
TUMMANIITTYPERHONEN C.dorus
KELTANIITTYPERHONEN
C.pamphilus
TÄPLÄPAPURIKKO
P.aegeria
RUOSTEPAPURIKKO
L.megera
VENÄJÄNRUUTUPERHONEN
M.russiae
LOUNAANRUUTUPERHONEN
M.lachesis
ESPANJANRUUTUPERHONEN M.ines
LÄNNENRUUTUPERHONEN
M.occitanica
NUMMIHEINÄPERHONEN
H.statilinus
JUOVAHEINÄPERHONEN
H.fidia
KALLIOHEINÄPERHONEN
H.hermione
HIETAHEINÄPERHONEN
H.semele
VYÖHEINÄPERHONEN
B.circe
PIKKUHEINÄPERHONEN
A.arethusa
MUSTAHEINÄPERHONEN
S.actaea
KIRJOHEINÄPERHONEN
C.briseis
LOUNAANHEINÄPERHONEN
C.prieuri
ETELÄNHÄRÄNSILMÄ
H.lupina
LOUNAANHÄRÄNSILMÄ
P.cecilia
KELTAHÄRÄNSILMÄ
P.tithonus
ESPANJANHÄRÄNSILMÄ
P.bathseba
TUMMAHÄRÄNSILMÄ
M.jurtina
MONTESINNOKIPERHONEN
E.zapateri
IDÄNNOKIPERHONEN
E.euryale
MADEIRAN JA AZORIEN PÄIVÄPERHOSIA
SULTTAANIPERHONEN • CUATRO COLAS • TWO-TAILED PASHA • Charaxes jasius
Sulttaniperhonen on erittäin iso uljas perhonen, joka tuo tuulahduksen Pohjois-Afrikasta, missä laji on laajalti levinnyt. Euroopassa se elää Välimeren rannikkoalueilla ja Portugalin Atlannin rannikolla. Sen esiintymät ovat paikallisia, mutta sopivilla paikoilla kuten Giblartarin vuorella se voi olla helpostikin havaittavissa. Kukilla laji ei käy, mutta puiden mahla, käyneet hedelmät, hiki ja ulosteiden "mehu" sille maistuvat. Koiraat harrastavat hilltoppingia eli ilmoittavat läsnäolostaan istuskelematta ja lentelemällä reviirinsä korkeimmilla paikoilla. Sulttaaniperhonen elää kahtena sukupolvena kuumilla ja kuivilla rannikkoalueilla, joenpenkoilla ja vuortenrinteillä ensimmäisten perhosten ollessa lennossa toukokuussa ja viimeisten lokakuussa. Toukat elävät mansikkapuilla (Arbutus), tupakoilla (Nicotiana) ja sitruspuilla (Citrus).
