PÄIVÄPERHOSIA
AALTOPURJEPERHONEN
I.feisthamelii
RITARIPERHONEN
P.machaon
ESPANJANKIRJOAPOLLO Z.rumina
VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ
H.comma
TUMMAHIIPIJÄ T.acteon
ETELÄNHIIPIJÄ
T.sylvestris
LUPPUKIRJOSIIPI S.sertorius
IBERIANKIRJOSIIPI C.tripolinus
MALVAKIRJOSIIPI C.alceae
PÖRRÖKIRJOSIIPI
M.proto
MARMORIKIRJOSIIPI
C.lavatherae
MINTTUKIRJOSIIPI C.baeticus
VALEKIRJOSIIPI P.malvoides
ISOKIRJOSIIPI
P.carthami
MÄKIKIRJOSIIPI
P.serratulae
NIITTYKIRJOSIIPI
P.armoricanus
RUUSUKIRJOSIIPI P.onopordi
LÄNNENKIRJOSIIPI
P.cirsii
KLEOPATRA G.cleopatra
ETELÄNKELTAPERHONEN
C.crocea
SINAPPIPERHONEN P.daplidice
NAURISPERHONEN
P.rapae
PORTUGALINMARMORISIIPI
E.tagis
JUOVAMARMORISIIPI E.belemia
LOUNAANMARMORISIIPI E.crameri
ISOAURORAPERHONEN Z.eupheme
KELTA-AURORAPERHONEN
A.euphenoides
PURPPURAKULTASIIPI
L.alciphron
PIKKUKULTASIIPI
L.phlaeas
SAARNINOPSASIIPI L.roboris
ESPANJANNOPSASIIPI T.ballus
KANGASPERHONEN C.rubi
LOUNAANNOPSASIIPI S.esculi
VÄLIMERENSINISIIPI
L.pirithous
VAELLUSSINISIIPI L.boeticus
PELARGONIASINISIIPI
C.marshalli
PAATSAMASINISIIPI
C.argiolus
ESPANJANTIIKERISINISIIPI
T.theophrastus
IBERIANHARJUSINISIIPI
P.abencerragus
VUORISTOHARJUSINISIIPI
P.panoptes
LUONAANVIRNASINISIIPI
G.melanops
RUOHOSINISIIPI Z.knysna
ETELÄNPIKKUSINISIIPI
C.osiris
LOUNAANPIKKUSINISIIPI C.lorquinii
KANGASSINISIIPI P.argus
LOUNAANTÄPLÄSINISIIPI
A.cramera
RANSKANVIHERSINISIIPI
L.hispana
KAUNOSINISIIPI
L.bellargus
VÄLKEVIHERSINISIIPI
L.caelestissima
VAALEAVIHERSINISIIPI
L.albicans
HOHTOSINISIIPI
P.icarus
ESPANJANVIIRUSINISIIPI
P.fabressei
ETELÄNKUUSAMAPERHONEN
L.reducta
HELMIHOPEATÄPLÄ
I.lathonia
KAAKONHOPEATÄPLÄ
B.hecate
MARMORIHOPEATÄPLÄ
B.daphne
KARDINAALINVIITTA
A.pandora
RINNEHOPEATÄPLÄ
F.niobe
OHDAKEPERHONEN
V.cardui
AMIRAALI V.atalanta
KIRSIKKAPERHONEN
N.polychloros
ESPANJANVERKKOPERHONEN
E.desfontainii
KELTAVERKKOPERHONEN
E.aurinia
PILKKUVERKKOPERHONEN
M.didyma
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN
M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN
M.cinxia
LOUNAANVERKKOPERHONEN
M.deione
NOKKAPERHONEN L.celtis
MONARKKIPERHONEN
D.plexippus
SILOMONARKKIPERHONEN
D.chrysippus
SULTTAANIPERHONEN C.jasius
TUMMANIITTYPERHONEN C.dorus
KELTANIITTYPERHONEN
C.pamphilus
TÄPLÄPAPURIKKO
P.aegeria
RUOSTEPAPURIKKO
L.megera
VENÄJÄNRUUTUPERHONEN
M.russiae
LOUNAANRUUTUPERHONEN
M.lachesis
ESPANJANRUUTUPERHONEN M.ines
LÄNNENRUUTUPERHONEN
M.occitanica
NUMMIHEINÄPERHONEN
H.statilinus
JUOVAHEINÄPERHONEN
H.fidia
KALLIOHEINÄPERHONEN
H.hermione
HIETAHEINÄPERHONEN
H.semele
VYÖHEINÄPERHONEN
B.circe
PIKKUHEINÄPERHONEN
A.arethusa
MUSTAHEINÄPERHONEN
S.actaea
KIRJOHEINÄPERHONEN
C.briseis
LOUNAANHEINÄPERHONEN
C.prieuri
ETELÄNHÄRÄNSILMÄ
H.lupina
LOUNAANHÄRÄNSILMÄ
P.cecilia
KELTAHÄRÄNSILMÄ
P.tithonus
ESPANJANHÄRÄNSILMÄ
P.bathseba
TUMMAHÄRÄNSILMÄ
M.jurtina
MONTESINNOKIPERHONEN
E.zapateri
IDÄNNOKIPERHONEN
E.euryale
MADEIRAN JA AZORIEN PÄIVÄPERHOSIA
TUMMAHÄRÄNSILMÄ • LOBA • MEADOW BROWN • Maniola jurtina
Tummahäränsilmä on yksi Euroopan yleisimmistä ja laajimmalle levinneistä päiväperhosista. Se elää maanosamme eteläisimmistä osista Etelä-Suomen korkeudelle asti monenlaisissa ympäristöissä kuten heinikoissa, viljelyalueilla, joutomailla ja metsänreunoilla. Espanjan ja Portugalin tummahäränsilmät ovat muotoa hispulla, jonka naaraat ovat takasiipiensä alapinnoiltaan värikkäitä ja kontrastisia. Koirailla on siipien yläpinnoilla vain vähän oranssia ja niiden takasiipien alapinnat ovat lähes yksiväriset. Laji muistuttaa etelänhäränsilmää (Hyponephele lupina) ja idänhäränsilmää (Hyponephele lycaon), mutta on niitä selvästi isompi ja naaraalla on etusiivissä vain yksi iso silmätäplä ja takasiipien alapuolet ovat sillä värikkäämmät. Tummahäränsilmän ulkonäkö vaihtelee suuresti. Sillä on yksi sukupolvi vuodessa toukokuusta syyskuulle. Toukille kelpaavat monet heinät (Poa, Stipa, Festuca).
