SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

 

SUURHARVINAISUUDET

 

 

 

 

 

 

PIHLAJAPERHONEN
NAURISPERHONEN
LANTTUPERHONEN
AURORAPERHONEN
Lappeenranta 8/2023 PO naaras

 

KAALIPERHONEN • Pieris brassicae

Suomen kaaliperhoskanta on vaellusten varassa, jotka ovat viimevuosina olleet tavallista vahvempia. Se on onnistunut talvehtimaan maassamme vain muutaman kerran. Naaraalla on etusiipien yläpinnoilla enemmän täpliä kuin uroksella. Yleensä tämän isokokoisen päiväperhosen löytää pelloilta ja joutomailta, jossa kasvaa sen toukan ravintokasveja ristikukkaisia. Lapista kaaliperhonen on tavattu vain muutamia kertoja. Lajin nimen mukaisesti sen toukka elää useimmiten kaaleilla (Brassica).

LEVINNEISYYS

 

 

Joutseno 8/1989 PO koiras Kreikka 6/2009 PO naaras
Kreikka 5/2010 PO naaras
Unkari 7/2006 PO naaras
Ruotsi Pello 7/2011 PO
 
Lappeenranta 8/2021 koiras   Lappeenranta 8/2023 PO naaras