SIVUSTON ALKUUN

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KANGASSINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

SUURHARVINAISUUDET

KEISARINVIITTA • Argynnis paphia

Keisarinviitta on isoin hopeatäplämme. Se on helpoimmin löydettävissä Kaakkois-Suomesta heinä-elokuussa. Se on pystynyt laajentamaan elinaluettaan viime vuosikymmeninä. Kuusamosta ja Lapistakin siitä on muutamia havaintoja. Lajin koirailla etusiipien yläpinnoilla siipisuonien paksuuntumina näkyviä koirastäpliä. Muodon valesina naarailla on siipien pohjaväri harmaa. Toukille maittavat useat orvokkilajit (Viola).

LEVINNEISYYS