VIRON PÄIVÄPERHOSLAJIT, JOITA EI OLE TAVATTU SUOMESSA TAI OVAT SUOMESSA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ
SIVUSTON ALKUUN
VAALEAKELTAPERHONEN
 
PURPPURAKULTASIIPI
TUMMAKULTASIIPI

HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina


LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, EIVÄT ESIINNY SUOMESSA TAI VIROSSA

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

Länsi-Viro 6/2013 TH / Viro Saarenmaa 5/2008 JJ

 

NOPPAPERHONEN • NURMENUKULIBLIKAS • GULLVIVEFJÄRIL • Hamearis lucina

Melko pieni. Naaras on hieman suurempi ja vaaleampi kuin koiras. Muistuttaa pientä hopeatäplää tai verkkoperhosta. Ainoa Euroopassa elävä ”metalliperhonen” (Riodinidae). Noppaperhonen pomppii kuin ruletin noppa: matalalla, mutkittelevasti ja arvaamattomasti. Se hakeutuu pähkinäpensaslehtojen aukkopaikoille, metsälöiden reunamille tai niiden suojaamille reheville niityille loppukeväällä ja alkukesällä. Joskus toinen sukupolvi heinä-elokuussa. Pysyy yleensä samalla, pienellä alueella ja istahtaa nopean lennon päätteeksi vaikka kevätesikon lehdelle siivet puoliavoimina. Perhonen on melko harvinainen ja taantunut koko esiintymisalueellaan. Kadonnut Liettuasta ja Tanskasta. Ruotsissa vaarantunut. Varmimmin perhosen tapaa läntisessä Virossa. Esiintymät paikoittaisia, mutta elinpaikoillaan joskus runsas. Toukan ravintokasveja ovat kevätesikko, harvoin muut esikot ja vuokot.

 




VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
 


ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

 


 

 



 
Länsi-Viro 6/2013 TH   Pohjois-Makedonia 6/2011 PO
  Viro Saarenmaa 5/2008 JJ  
   
Serbia 7/2016 PO   Italia 6/2006 PO