SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

 

SUURHARVINAISUUDET

 

 

 

 

 

 

RAHKAHOPEATÄPLÄ
TUNDRAHOPEATÄPLÄ
KARTTAPERHONEN
OHDAKEPERHONEN
Kilpisjärvi 7/2014 PO

 

MUURAINHOPEATÄPLÄ • Boloria freija

Muurainhopeatäplä on kevään ja alkukesän laji. Sen voi löytää suolta ja Lapissa myös tunturipaljakan alaosasta. Muurainhopeatäplä puuttuu nykyisin eteläisimmästä Suomesta. Etelä-Lapissa laji on nykyisin harvinainen ja puuttuukin laajoilta alueilta Lapin länsiosista. Ei tiedetä, johtuuko tämä ilmastomuutoksesta vai perhoselle sopivien elinympäristöjen hupenemisesta suo-ojituksen seurauksena. Pellolaiset ystävämme ovat kertoneet, että Suomen puolelta ovat kunnon lakkasuot hävinneet, mutta Ruotsin puolella on lähellä rajaa erinomaisia lakkapaikkoja. Myös naapurimaamme puolella on täällä muurainhopeatäplän levinneisyydessä selvä aukko, joten ojitus ei ainakaan kokonaan asiaa selitä. Voi myös olla, että laji on aiemminkin ollut Länsi-Pohjassa vähälukuinen. Toukat elävät suomuuraimella (Rubus chamaemorus), juolukalla (Vaccinium uligonosum) ja riekonmarjalla (Artostaphylos alpina).

 

Kilpisjärvi 7/2010 PO Inari 7/2010 PO
Kilpisjärvi 7/2010 PO
Kilpisjärvi 7/2010 PO
Enontekiö 7/2014 PO
 
Kilpisjärvi 7/2010 PO   Kilpisjärvi 6/2015 PO copula