PÄIVÄPERHOSET

TUNTURIKIRJOSIIPI

SUOKIRJOSIIPI

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

TÄPLÄPAKSUPÄÄ

RITARI

VIRNAPERHONEN

AURORA

KAALIPERHONEN

LANTTUPERHONEN

NAURISPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KETOKULTASIIPI

VIHERNOPSASIIPI

PAATSAMASINI

KETOSINI

JUOLUKKASINI

TUNDRASINI

RUSKOSINI

NIITTYSINI

HOHTOSINI

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

AMIRAALI

OHDAKEPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

SURUVAIPPA

METSÄPAPURIKKO

KELTANIITTYSILMÄ

SARAIKKONIITTYSILMÄ

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

SUURHARVINAISUUDET

 

 
SUOMEN PÄIVÄPERHOSET
LAPIN PÄIVÄPERHOSET
MAAILMALLA
PERHOSPUUTARHA

HARRASTUS

TUTKIMUS

NIITTYHOPEATÄPLÄ Boloria selene

Niittyhopeatäplää tavataan aivan Lapin päälakea myöten. Se muistuttaa suuresti pursuhopeatäplää. Lajien erottamista toisistaan on käsitelty pursuhopeatäplän yhteydessä. Niittyhopeatäplä aloittaa lentonsa myöhemmin kesällä kuin lajiparinsa ja elää rehevimmillä paikoilla kuin pursuhopeatäplä. Niittyhopeatäplän siipien yläpintojen mustien kuvioiden laajuus vaihtelee paljon kuten monilla muillakin hopeatäplillä. Pääsääntöisesti pohjoiseen päin mentäessä tummat kuviot laajenevat. Tällöin perhoset kykenevät käyttämään tehokkaammin Auringon säteilyä. Metsä-Lapissa elää muoto hela ja metsärajan pohjoispuolella muoto hyperborea. Toukat elävät orvokeilla.

LEVINNEISYYS

Kuvatiedot: 1.Lappeenranta 7/17 PO, 2.Lappeenranta 6/14 PO, 3.Lappeenranta 7/11 PO, 4.Puumala 6/17 PO, 5.Lappeenranta 7/09 PO, 6. Pello 7/19 PO, 7.Lappeenranta 7/17 PO