PÄIVÄPERHOSIA
AALTOPURJEPERHONEN
I.feisthamelii
RITARIPERHONEN
P.machaon
ESPANJANKIRJOAPOLLO Z.rumina
VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ
H.comma
TUMMAHIIPIJÄ T.acteon
ETELÄNHIIPIJÄ
T.sylvestris
LUPPUKIRJOSIIPI S.sertorius
IBERIANKIRJOSIIPI C.tripolinus
MALVAKIRJOSIIPI C.alceae
PÖRRÖKIRJOSIIPI
M.proto
MARMORIKIRJOSIIPI
C.lavatherae
MINTTUKIRJOSIIPI C.baeticus
VALEKIRJOSIIPI P.malvoides
ISOKIRJOSIIPI
P.carthami
MÄKIKIRJOSIIPI
P.serratulae
NIITTYKIRJOSIIPI
P.armoricanus
RUUSUKIRJOSIIPI P.onopordi
LÄNNENKIRJOSIIPI
P.cirsii
KLEOPATRA G.cleopatra
ETELÄNKELTAPERHONEN
C.crocea
SINAPPIPERHONEN P.daplidice
NAURISPERHONEN
P.rapae
PORTUGALINMARMORISIIPI
E.tagis
JUOVAMARMORISIIPI E.belemia
LOUNAANMARMORISIIPI E.crameri
ISOAURORAPERHONEN Z.eupheme
KELTA-AURORAPERHONEN
A.euphenoides
PURPPURAKULTASIIPI
L.alciphron
PIKKUKULTASIIPI
L.phlaeas
SAARNINOPSASIIPI L.roboris
ESPANJANNOPSASIIPI T.ballus
KANGASPERHONEN C.rubi
LOUNAANNOPSASIIPI S.esculi
VÄLIMERENSINISIIPI
L.pirithous
VAELLUSSINISIIPI L.boeticus
PELARGONIASINISIIPI
C.marshalli
PAATSAMASINISIIPI
C.argiolus
ESPANJANTIIKERISINISIIPI
T.theophrastus
IBERIANHARJUSINISIIPI
P.abencerragus
VUORISTOHARJUSINISIIPI
P.panoptes
LUONAANVIRNASINISIIPI
G.melanops
RUOHOSINISIIPI Z.knysna
ETELÄNPIKKUSINISIIPI
C.osiris
LOUNAANPIKKUSINISIIPI C.lorquinii
KANGASSINISIIPI P.argus
LOUNAANTÄPLÄSINISIIPI
A.cramera
RANSKANVIHERSINISIIPI
L.hispana
KAUNOSINISIIPI
L.bellargus
VÄLKEVIHERSINISIIPI
L.caelestissima
VAALEAVIHERSINISIIPI
L.albicans
HOHTOSINISIIPI
P.icarus
ESPANJANVIIRUSINISIIPI
P.fabressei
ETELÄNKUUSAMAPERHONEN
L.reducta
HELMIHOPEATÄPLÄ
I.lathonia
KAAKONHOPEATÄPLÄ
B.hecate
MARMORIHOPEATÄPLÄ
B.daphne
KARDINAALINVIITTA
A.pandora
RINNEHOPEATÄPLÄ
F.niobe
OHDAKEPERHONEN
V.cardui
AMIRAALI V.atalanta
KIRSIKKAPERHONEN
N.polychloros
ESPANJANVERKKOPERHONEN
E.desfontainii
KELTAVERKKOPERHONEN
E.aurinia
PILKKUVERKKOPERHONEN
M.didyma
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN
M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN
M.cinxia
LOUNAANVERKKOPERHONEN
M.deione
NOKKAPERHONEN L.celtis
MONARKKIPERHONEN
D.plexippus
SILOMONARKKIPERHONEN
D.chrysippus
SULTTAANIPERHONEN C.jasius
TUMMANIITTYPERHONEN C.dorus
KELTANIITTYPERHONEN
C.pamphilus
TÄPLÄPAPURIKKO
P.aegeria
RUOSTEPAPURIKKO
L.megera
VENÄJÄNRUUTUPERHONEN
M.russiae
LOUNAANRUUTUPERHONEN
M.lachesis
ESPANJANRUUTUPERHONEN M.ines
LÄNNENRUUTUPERHONEN
M.occitanica
NUMMIHEINÄPERHONEN
H.statilinus
JUOVAHEINÄPERHONEN
H.fidia
KALLIOHEINÄPERHONEN
H.hermione
HIETAHEINÄPERHONEN
H.semele
VYÖHEINÄPERHONEN
B.circe
PIKKUHEINÄPERHONEN
A.arethusa
MUSTAHEINÄPERHONEN
S.actaea
KIRJOHEINÄPERHONEN
C.briseis
LOUNAANHEINÄPERHONEN
C.prieuri
ETELÄNHÄRÄNSILMÄ
H.lupina
LOUNAANHÄRÄNSILMÄ
P.cecilia
KELTAHÄRÄNSILMÄ
P.tithonus
ESPANJANHÄRÄNSILMÄ
P.bathseba
TUMMAHÄRÄNSILMÄ
M.jurtina
MONTESINNOKIPERHONEN
E.zapateri
IDÄNNOKIPERHONEN
E.euryale
MADEIRAN JA AZORIEN PÄIVÄPERHOSIA
ETELÄNPIKKUSINISIIPI • DUENDE MAYOR • OSIRIS BLUE • Cupido osiris
Etelänpikkusinisiiven naaraat ovat tunnistamisen kannalta hankala tapaus niiden muistuttaessa hyvin läheisesti muita pikkusinisiipiä. Sen etusiipien alapintojen täplärivi on suorempi kuin lähilajeilla ja takasiipien alapintojen reunoilla ei ole täpliä tai ne ovat hyvin heikot. Lajin koiraat ovat helpommin määritettäessä: Niiden siipien yläpintojen perusväri on sininen ja siipien tummat reunukset ovat hyvin ohuet. Lajin yksilöiden koko vaihtelee poikkeuksellisen runsaasti. Myös niittysinisiipi (Cyaniris semiargus) voi aiheuttaa määritysongelmia. Sen alapintojen täplät ovat isompia ja pyörempiä, etusiipien täplärivi on säännöllisemmin kaartuva ja takasiipien täplät ovat eri järjestyksessä. Lisäksi niittysinisiivet ovat vähän suurempia ja koiraiden yläpuolien tummat reunukset ovat leveämmät ja jatkuvat siipisuoniin. Etelänpikkusinisiipeä ei ole löydetty Portugalista. Espanjassa se elää harvinaisena ja paikallisena levinneisyyden painottuessa maan pohjois- ja itäosiin. Lajilla on yksi tai kaksi sukupolvea vuodessa huhtikuusta elokuulle. Toukat elävät esparseteilla (Onobrychis), joiden kukilla näkee toisinaan myös aikuisia perhosia.
