ALPPIEN VUORISTOLAJEJA

PIKKUAPOLLO P.mnemosyne

ALPPIAPOLLO P.phoebus

ISOAPOLLO P.apollo

VUORIKIRJOSIIPI P.cacaliae

TUNTURIKIRJOSIIPI P.andromedae

HUIPPUKIRJOSIIPI P.warrenensis

ALPPIKIRJOSIIPI P.carlinae

ALPPIKELTAPERHONEN C.phicomone

VUORISINAPPIPERHONEN P.callidice

ALPPILANTTUPERHONEN P.bryoniae

TUMMAKULTASIIPI L.tityrus

MUURAHAISSINISIIPI P.arion

PIKKUSINISIIPI C.minimus

KANGASSINISIIPI P.argus

ALPPISINISIIPI A.orbitulus

VUORISINISIIPI A.glandon

RUSKOSINISIIPI E.eumedon

ALPPITUULISINISIIPI K.trappi

HUHTASINISIIPI A.nicias

VIHERSINISIIPI P.coridon

HOHTOSINISIIPI P.icarus

VUORIHOHTOSINISIIPI P.eros

VIIRUSINISIIPI P.damon

ALPPIHOPEATÄPLÄ B.pales

TUNTURIHOPEATÄPLÄ B.napaea

PUROHOPEATÄPLÄ B.thore

NEITOPERHONEN A.io

NOKKOSPERHONEN A.urticae

KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia

ORVOKKiVERKKOPERHONEN E.cynthia

AASIANVERKKOPERHONEN E.intermedia

ALPPIVERKKOPERHONEN M.varia

PIKKUVERKKOPERHONEN M.asteria

ALPPINIITTYPERHONEN C.gardetta

ALPPIKYLMÄNPERHONEN O.glacialis

NOKIPERHOSET (Erebia) yli 30 lajia

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

ALPPIKELTAPERHONEN • ALPEN-GELBLING • MOUNTAIN CLOUDED YELLOW • Colias phicomone

Laji on lennossa lähes valkoinen. Sen voi nähdä lentelemässä kesäkuusta elokuuhun alppiniityillä 2000 metrin korkeudelle asti ja alempana laaksoissakin. Yläpuoliaan laji ei juuri näytä. Se muistuttaa eniten suokeltaperhosta (C.palaeno), mutta alppikeltaperhosen takasiipien ulko-osat keski- ja tyviosia vaaleammat ja sen siipien yläpuolten tummat reunakuviot eivät ole yhtenäiset. Toukat elävät monilla hernekasveilla kuten hevonpalolla (Hippocrepis comosa), valkoapilalla (Trifolium repens) ja keltamaitteella (Lotus corniculatum)