ALPPIEN VUORISTOLAJEJA

 

PIKKUAPOLLO P.mnemosyne

ALPPIAPOLLO P.phoebus

ISOAPOLLO P.apollo

VUORIKIRJOSIIPI P.cacaliae

TUNTURIKIRJOSIIPI P.andromedae

HUIPPUKIRJOSIIPI P.warrenensis

ALPPIKIRJOSIIPI P.carlinae

ALPPIKELTAPERHONEN C.phicomone

VUORISINAPPIPERHONEN P.callidice

ALPPILANTTUPERHONEN P.bryoniae

TUMMAKULTASIIPI L.tityrus

MUURAHAISSINISIIPI P.arion

PIKKUSINISIIPI C.minimus

KANGASSINISIIPI P.argus

ALPPISINISIIPI A.orbitulus

VUORISINISIIPI A.glandon

RUSKOSINISIIPI E.eumedon

ALPPITUULISINISIIPI K.trappi

HUHTASINISIIPI A.nicias

VIHERSINISIIPI P.coridon

HOHTOSINISIIPI P.icarus

VUORIHOHTOSINISIIPI P.eros

VIIRUSINISIIPI P.damon

ALPPIHOPEATÄPLÄ B.pales

TUNTURIHOPEATÄPLÄ B.napaea

PUROHOPEATÄPLÄ B.thore

NEITOPERHONEN A.io

NOKKOSPERHONEN A.urticae

KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia

ORVOKKiVERKKOPERHONEN E.cynthia

AASIANVERKKOPERHONEN E.intermedia

ALPPIVERKKOPERHONEN M.varia

PIKKUVERKKOPERHONEN M.asteria

ALPPINIITTYPERHONEN C.gardetta

ALPPIKYLMÄNPERHONEN O.glacialis

NOKIPERHOSET (Erebia) yli 30 lajia

 

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA


 

 

 

 

 

 

 

 

 

SIVUSTON ALKUUN
PIKKUAPOLLO
 
ISOAPOLLO
VUORIKIRJOSIIPI
   
Pohjois-Italia 7/2007 TH naaras

 

ALPPIAPOLLO • HOCHALPEN-APOLLO • SMALL APOLLO • Parnassius phoebus

Alppiapollo on suurikokoinen laji, mutta on hieman pienempi kuin isoapollo. Sen etusiivissä on isoapollosta poiketen punaisia täpliä, jotka ovat naarailla suurempia kuin koirailla. Se on lennossa heinä-elokuussa kosteilla paikoilla puurajan tuntumassa ja ylempänä alppiniityillä jopa 2800 metrin korkeudella. Laji on paikoin runsaslukuinen ja helposti havaittavissa ison koon ja vaaleuden ansiosta. Toukat syövät rikkoja (Saxifraga) ja maksaruohokasveja (Rhodiola, Sedum, Sempervivum).

 




 
Sveitsi Evolene 7/07 PO naaras Sveitsi Evolene 7/07 PO
Itävalta Bad Gastein 8/15 PO Sveitsi Evolene 7/07 PO
 
Pohjois-Italia 7/07 HA koiras