SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

 

SUURHARVINAISUUDET

 

 

 

 

 

 

LAPINKELTAPERHONEN
KAALIPERHONEN
NAURISPERHONEN
LANTTUPERHONEN
Puumala 7/2015 PO

 

PIHLAJAPERHONEN • Aporia crataegi

Pihlajaperhosesta on aiemmin käytetty nimeä orapihjajaperhonen. Se on alku- ja keskikesän isokokoinen laji, joka on helppo tunnistaa. Naaraiden siivet ovat osittain läpinäkyviä. Joskus on pihlajaperhosissa epäsäännöllisiä punaisia läiskiä jäänteenä koteloajan lapsenpihkasta. Joku on voinut erehtyä luulemaan sitä läiskien perusteella isoapolloksikin. Lajista ei minulla ole muistikuvia lapsuuteni ajalta Imatralta. Se alkoi yleistyä 1970-luvulla ja kesällä 1989 niitä oli sankoin joukoin laajalti Etelä- ja Itä-Suomessa. Pihlajaperhosen runsaus vaihteelee voimakkaasti vuosien välillä. Kesällä 2004 sitä oli vaelluksen seurauksena monin paikoin Lapissa Utsjoelle asti. Kaikenkaikkiaan lajista on päiväperhosseurannassa vain parikymmentä havaintoa Lapista. Poutakausina pihlajaperhoskoiraat voivat kerääntyä isoiksi ryhmiksi hiekkateille imemään kosteutta ja kivennäisaineita. Lajin huippuvuosina voi toukkia löytää suurina joukkoina pihlajalta (Sorbus aucuparia) ja tuomelta (Prunus padus).

LEVINNEISYYS

 

 

Lappeenranta 6/2010 PO koiras Lappeenranta 6/2010 PO naaras
Lappeenranta 6/2010 PO
Montenegro 6/2012 koiras+naaras
Suomusjärvi 6/2001 TH copula
 
Venäjä Valdai 6/2002 HA   Lappeenranta 6/1986 PO
 
Ruokolahti 6/2005 HA   Joutseno 6/1990 PO koiras