PURSUHOPEATÄPLÄ Boloria euphrosyne
Pursuhopeatäplä ja niittyhopeatäplä muodostavat toisiansa voimakkaasti muistuttavan lajiparin, jota tavataan Lapin periä myöten. Pursuhopeatäplä on aikaisempi laji, joka elää niittyhopeatäplää karuimmilla paikoilla ja sen voi löytää usein soiltakin. Se on lennossa punervampi ja sen etusiipien yläpintojen täplärivi kulkee keskellä oranssia kenttää. Lisäksi pursuhopeatäplän takasiipien alapintojen keltaisessa vyössä on vain yksi hopeinen täplä ja tyvitäplä on pieni ja keltarajainen takasiipien alapinnoilla. Metsä-Lapissa elää pienempi ja tummempi muoto lapponica ja tunturi-Lapissa pienempi mutta pohjaväriltään vaaleampi muoto septentionalis. Toukalle maistuvat orvokit, juolukka ja suopursu. Viimeisessä kuvassa on kihokki saanut pursuhopeatäplän saaliikseen.
Kuvatiedot: 1.Puumala 6/11 PO, 2.Abisko 7/14 PO, 3.Puumala 6/14 PO, 4.Pello 7/14 PO, 5.Pello 7/14 PO, 6.Lappeenranta 6/06 PO, 7.Puumala 6/16 PO
