PÄIVÄPERHOSET

TUNTURIKIRJOSIIPI

SUOKIRJOSIIPI

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

TÄPLÄPAKSUPÄÄ

RITARI

VIRNAPERHONEN

AURORA

KAALIPERHONEN

LANTTUPERHONEN

NAURISPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KETOKULTASIIPI

VIHERNOPSASIIPI

PAATSAMASINI

KETOSINI

JUOLUKKASINI

TUNDRASINI

RUSKOSINI

NIITTYSINI

HOHTOSINI

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

AMIRAALI

OHDAKEPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

SURUVAIPPA

METSÄPAPURIKKO

KELTANIITTYSILMÄ

SARAIKKONIITTYSILMÄ

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

SUURHARVINAISUUDET

 

 
SUOMEN PÄIVÄPERHOSET
LAPIN PÄIVÄPERHOSET
MAAILMALLA
PERHOSPUUTARHA

HARRASTUS

TUTKIMUS

RÄMEHOPEATÄPLÄ Boloria eunomia

Rämehopeatäplä on nimensä mukaisesti soiden laji, jota tavataan toisinaan myös muilla kosteilla paikolla. Se on löydettävissä keskikesällä aivan pohjoisinta Lappia myöten. Laji muistuttaa melkoisesti pursu- ja niittyhopeatäpliä. Rämehopeatäplällä ei ole kuitenkaan näiden lajien tummaa täplää takasiipien tyviosassa. Sen paras tuntomerkki on takasiiven alapuolen rengastäplärivi. Rämehopeatäplästä on useita muotoja, jotka eroavat toisistaan siipien yläpuolten tummuusasteen perusteella. Lappi on hopeatäplien maata; Euroopan kuudestatoista keski- ja pienikokoisesta hopeatäplälajista kaksitoista elää siellä. Rämehopeatäplän toukille maittavat juolukka, suokukka ja suo-orvokki. Kahdessa viimeisessä kuvassa on melanistinen yksilö.

LEVINNEISYYS

Kuvatiedot: 1.Joutseno 6/08 PO, 2.Utsjoki 7/10 PO, 3.Rautjärvi 6/87 PO, 4.Rautjärvi 6/87 PO, 5.Rautjärvi 6/87 PO,6. Mikkeli 6/90 PO, Mikkeli 6/90 PO