SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

 

SUURHARVINAISUUDET

 

 

 

 

 

 

KELTANIITTYPERHONEN
METSÄPAPURIKKO
PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN
RÄMEKYLMÄNPERHONEN
Taipalsaari 6/2010 PO

 

SARAIKKONIITTYPERHONEN • Coenonympha tullia

Saraikkoniittysilmä tunnetaan myös saraikkoniittysilmänä. Se on pienikokoinen keskikesän soiden ja hyvin kosteiden niittymäisten alueiden perhonen. Laji elää laajalti Suomessa, mutta puuttuu pohjoisimmasta Lapista. Laji muistuttaa idänniittyperhosta (C.glycerion), jolla on kuitenkin useita melko kookkaita keltareunuksellisia silmätäpliä takasiipien alapinnoilla ja lajien elinympäristöt ovat yleensä erilaiset. Idänniittyperhosta ei ole tavattu Pohjois-Suomesta. Saraikkoniittyperhosta on määritelty lukuisia alalajeja ja muotoja, joiden koko ja siipien pohjaväri ja kuvioitus eroavat toisistaan. Laji ei ole kovin herkkä soiden ojitukselle. Muista soiden päiväperhostista poiketen se elää puita kasvavien rämeiden ohella myös avoimilla suoalueilla. Toukat elävät villoilla (Eriophorum), piirtoheinillä (Rhynchospara), siniheinällä (Molinia caerulae) ja saroilla (Carex).

 

LEVINNEISYYS

 

 

Kuru 6/2008 PO Taipalsaari 6/2010 PO
Kisko 6/2008 TH
Taipalsaari 6/2010 Po
Taipalsaari 6/2018 PO
 
Kuusamo 7/2010 PO   Joutseno 7/1990 PO kosiskelua