SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

 

SUURHARVINAISUUDET

 

 

 

 

 

 

RÄMEKYLMÄNPERHONEN
SUONOKIPERHONEN
KAIRANOKIPERHONEN
LAPINNOKIPERHONEN
Kilpisjärvi 7/2015 PO

 

SARAKYLMÄNPERHONEN • Oeneis norna

Sarakylmänperhonen on Lapin laji, jonka kanta on vahvin Kilpisjärven seudulla. Muutamia vanhoja havaintoja on myös Kuusamosta. Pohjoisimman Lapin sarakylmänperhoset ovat vaaleampia kuin Muoniossa ja Kuusamossa elävät "metsä-nornat". Nykykäsityksen mukaan sarakylmänperhonen on lajikompleksi, joka on jakautunut kolmeksi toisistaan geneettisesti eroavaksi ryhmäksi, jotka saattavat osoittautua omiksi lajeikseen lisätutkimuksissa. Perhonen on voimakkaasti harvinaistunut parina viimeisenä vuosikymmenenä. Se onkin luokiteltu äärimmäisen suuren ilmastoriskin lajiksi. Sarakylmänperhonen elää suomaisilla alueilla tunturikoivikon yläosassa ja paljakan alaosassa. Sen elinpaikoilla on usein kiviä, joilla perhonen usein lepäilee aurinkoa ottaen. Yläpuoliaan sekään ei levossa näytä. Emme ole koskaan nähnyt sen vierailevan kukilla. Toukat elävät saroilla (Carex) ja heinillä.

 

LEVINNEISYYS

 

 

Kilpisjärvi 7/2005 HA Kilpisjärvi 7/2014 PO
Enontekiö 7/1989 PO
Kilpisjärvi 7/2014 PO
Kilpisjärvi 7/2005 HA
 
Kilpisjärvi 7/2014 PO   Muonio 6/2005 PO