HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album KATKEROSINISIIPI P.alcon
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, JOTKA OVAT HARVINAISIA SUOMESSA JA VIROSSA TAI PUUTTUVAT TYYSTIN NÄISTÄ MAISTA
TUPSUKIRJOSIIPI
C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI
P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI
S.spini
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI
A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ
B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ
B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN
M.britomartis
RUOSTEPAPURIKKO
L.megera
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN
H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN
E.aethiops
VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN
C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN
H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN
C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ
P.tithonus
TÄPLÄNOPSASIIPI • BLÅFLÄCKAD SNABBVINGE • BLUE-SPOT HAIRSTREAK • Satyrium spini
Nopsasiivet ovat isompia kuin kirjosiivet ja useimmat sinisiivet, mutta pieniä perhosia kuitenkin. Sukupuolet ovat melko samannäköiset, mutta naaras on koirasta hieman suurempi ja vaaleamman ruskea. Levossa vain siipien alapinta näkyy. Takasiiven alapinnan iso sininen täplä (siitä perhosen nimi!) vievät saalistajien huomion. Linnun isku osuu valesilmään ja täplänopsasiipi pelastuu. Laji lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun kuivilla pensaikkoisilla pellon- ja metsänreunoilla ja rinteillä. Lajin elinalue ulottuu juuri ja juuri Baltian eteläosiin, Liettuaan. Eteläisemmässä Euroopassa kuumat ja kuivat tienpientareet vetävät useampiakin koiraita samalle kukalle. Naaraat viihtyvät varjoisammilla metsänreunoilla. Sieltä löytyy toukille oratuomia, mutta paatsamakin kelpaa. Ravintokasvi ei ainakaan rajoita leviämistä pohjoiseen.
