ALPPIEN NOKIPERHOSIA

KEHRÄNOKIPERHONEN E.meolans

PILKENOKIPERHONEN E.claudina

TÄPLÄNOKIPERHONEN E.manto

OTTOMAANIENNOKIPERHONEN E.ottomana

HÄIVENOKIPERHONEN E.tyndarus

RINNENOKIPERHONEN E.cassioides

ITÄVALLANNOKIPERHONEN E.nivalis

SLOVENIANNOKIPERHONEN E.calcarius

LÄNNENRINNENOKIPERH. E.arvernensis

HELMINOKIPERHONEN E.oeme

SILKKINOKIPERHONEN E.gorge

LAPINNOKIPERHONEN E.pandrose

SVEITSINNOKIPERHONEN E.eriphyle

KEVÄTNOKIPERHONEN E.epistygne

IDÄNNOKIPERHONEN E.euryale

METSÄNOKIPERHONEN E.ligea

SAMETTINOKIPERHONEN E.pluto

SAVOIJINNOKIPERHONEN E.aethiopellus

WALLISINNOKIPERHONEN E.mnestra

MANTELINOKIPERHONEN E.albergana

SUDEETTINOKIPERHONEN E.sudetica

PIKKUNOKIPERHONEN E.melampus

ALPPINOKIPERHONEN E.triarius

RENGASNOKIPERHONEN E.medusa

SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

SOKKONOKIPERHONEN E.pharte

SIMPLONINNOKIPERHONEN E.christi

VUORINOKIPERHONEN E.epiphron

VYÖNOKIPERHONEN E.flavofasciata

MARMORINOKIPERHONEN E.montana

REUNUSNOKIPERHONEN E.styx

VALEREUNUSNOKIPERHONEN E.stiria

VAALEANOKIPERHONEN E.scipio

VESINOKIPERHONEN E.pronoe

SYSINOKIPERHONEN E.melas

ELONOKIPERHONEN E.neoridas

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

ITALIAN PÄIVÄPERHOSIA

VALEREUNUSNOKIPERHONEN • STEIRISCHER MOHRENFALTER • STYRIAN RINGLET • Erebia stiria

Tämä kookas harvinainen perhonen muistuttaa hyvin läheisesti edellistä lajia reunusnokiperhosta (E.styx), mutta myös marmorinokiperhosta (E.montana) ja vesinokiperhosta (E.pronoe). Valereunusnokiperhosen erityistuntomerkkejä ovat etusiipien alapuolten tummien reunusten sisäreunojen sileys ja takasiipien alapuolten yksivärisyys ja vähäinen kuvioitus. Koiraat ovat alta naaraita tummempia. Laji elää Itä-Alpeilla Itävallan, Italian ja Slovenian raja-alueeella. Sen voi löytää 700-2000 metrin korkeudelta vuortenalusniityiltä ja kalkkikivirinteiltä kesäkuun lopulta syyskuun alkuun. Toukat syövät matalia heiniä (Sesleria, Poa).