PÄIVÄPERHOSET

TUNTURIKIRJOSIIPI

SUOKIRJOSIIPI

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

TÄPLÄPAKSUPÄÄ

RITARI

VIRNAPERHONEN

AURORA

KAALIPERHONEN

LANTTUPERHONEN

NAURISPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KETOKULTASIIPI

VIHERNOPSASIIPI

PAATSAMASINI

KETOSINI

JUOLUKKASINI

TUNDRASINI

RUSKOSINI

NIITTYSINI

HOHTOSINI

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

AMIRAALI

OHDAKEPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

SURUVAIPPA

METSÄPAPURIKKO

KELTANIITTYSILMÄ

SARAIKKONIITTYSILMÄ

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

SUURHARVINAISUUDET

 

 
SUOMEN PÄIVÄPERHOSET
LAPIN PÄIVÄPERHOSET
MAAILMALLA
PERHOSPUUTARHA

HARRASTUS

TUTKIMUS

SUOHOPEATÄPLÄ Boloria aquilonaris

Suohopeatäplä on hopeatäpläksi pienikokoinen laji, joka elää pohjoisinta Lappia myöten soilla ja kosteilla niityillä. Suon hopeatäplistä se on viimeisenä lentonsa aloittava laji. Muistuttaa suuresti tunturihopeatäplää. Molempien lajien takasiivet ovat kulmikkaat, mutta suohopeatäplä on voimakkaammin oranssi. Sen etusiipien yläpuolten takaosassa on hakaset vastakkain ja takasiipien alapuolten reunaosat ovat laajemmin ruskeat. Perhonen käy usein kurjenjalan kukilla. Toukat elävät isokarpalolla ja suokukalla. Viimeisessä kuvassa on "siipeensä saanut" melanistinen suohopeatäplä.

LEVINNEISYYS

Kuvatiedot: 1.Lappeenranta 6/10 PO, 2.Taipalsaari 6/10 PO, 3.Pello 7/19 PO, 4.Taipalsaari 6/10 PO, 5.Pello 7/19 PO, 6.Pello 7/19 PO, Joutseno 6/88 PO