SIVUSTON ALKUUN

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

SUURHARVINAISUUDET

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ • Hesperia comma

Valkotäpläpaksupää tunnetaan myös täpläpaksupäänä. Sen pohjoinen alalaji catena lentää Suomessa vain Annjalonjin kivirakka-alueen yläpuolella olella kapeaa niittyvyöhykkeellä. Perhonen käy ahkerasti kukilla välillä paahteisilla kivillä leväten. Paikka on luonnonsuojelualuetta, jonne ei saa ilman lupaa mennä. Myös itse pohjoinen alalaji on rauhoitettu. Naaraalta puuttuu etusiipien yläpinnoilta musta koirassuomujuova. Löysimme lajia kesällä 2005 Norjasta Skibottsdalenista läheltä Suomen rajaa. Vuosina 2017 ja 2019 oli täpläpaksupäitä paikalla runsaasti. Sen seurassa lenteli ratamoverkkoperhosia, ketosinisiipiä ja metsänokiperhosia. Valkotäpläpaksupää elää myös Ahvenamaalla ja Lounais-Suomessa. Toukat elävät lampaannadalla (Festuca ovina) ja muilla heinillä.

LEVINNEISYYS