VIRON PÄIVÄPERHOSLAJIT, JOITA EI OLE TAVATTU SUOMESSA TAI OVAT SUOMESSA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ
SIVUSTON ALKUUN
KATKEROSINISIIPI
 
RINNESINISIIPI
ALPPISINISIIPI

HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina


LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, EIVÄT ESIINNY SUOMESSA TAI VIROSSA

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

Sveitsi 7/2009 HA / Puola Wroclaw 7/1998 Tom Nygaard Kristensen naaras

 

LUPPUSINISIIPI • BLODTOPPBLÅVINGE • SCARGE LARGE BLUE • Phengaris teleius

Luppusinisiipi on samankokoinen kuin katkerosinisiipi. Vaaleansinisissä siivissä on mustanharmaat reunukset, jotka ovat naaraalla hieman leveämmät. Siipien yläpinnoilla on vaihtelevasti pieniä mustia pilkkuja, alapuolet ovat ruskeita. Keskikesän sinisiipi elelee rehevillä niityillä ja rinteillä, suoniityillä ja soilla. Sukulaistensa tavoin luppusinisiipi on myrmekofiili, jonka toukka tarvitsee muurahaisten apua menestyäkseen. Vaatelias yhteiselämä rajoittaa levinneisyyttä enemmän kuin toukan ravintokasvin rohtopunalupun esiintyminen. Ilmeisesti toukkien kehittyminen onnistuu usean eri viholaislajin kanssa, mutta yleensä kumppanina on Myrmica scabrinodis. Perhosen suojelemiseksi on siis tehtävä työtä myös muurahaisten hyväksi! Perhonen elää vain Baltian eteläisimmissä osissa, jossa esiintymät ovat pieniä ja paikoittaisia. Latviassa perhonen on rauhoitettu.

 


VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
 


ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

 


 

 



 
Italia 7/2005 Tristan Lafranchis   Puola Wroclaw 7/1998 Tom Nygaard Kristensen naaras
   
Puola Wroclaw 7/1998 Tom Nygaard Kristensen     Puola Wroclaw 7/1998 Tom Nygaard Kristensen naaras