PÄIVÄPERHOSET

TUNTURIKIRJOSIIPI

SUOKIRJOSIIPI

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

TÄPLÄPAKSUPÄÄ

RITARI

VIRNAPERHONEN

AURORA

KAALIPERHONEN

LANTTUPERHONEN

NAURISPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KETOKULTASIIPI

VIHERNOPSASIIPI

PAATSAMASINI

KETOSINI

JUOLUKKASINI

TUNDRASINI

RUSKOSINI

NIITTYSINI

HOHTOSINI

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

AMIRAALI

OHDAKEPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

SURUVAIPPA

METSÄPAPURIKKO

KELTANIITTYSILMÄ

SARAIKKONIITTYSILMÄ

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

SUURHARVINAISUUDET

 

 
SUOMEN PÄIVÄPERHOSET
LAPIN PÄIVÄPERHOSET
MAAILMALLA
PERHOSPUUTARHA

HARRASTUS

TUTKIMUS

TUNDRASINI Plebejus aquilo

Tundrasini elää vain muutamilla Kilpisjärven alueen korkeimmilla tuntureilla. Perhonen on vähälukuinen ja viime vuosina entisestäänkin harvinaistunut. Ilmastomuutos uhkaa sitä erittäin voimakkaasti. Tundrasini elää tuntureiden korkeimmilla alueilla, ilmaston lämmetessä sille ei jää pakopaikkaa. Vahvin kanta on Saanan lipalla, joka on luonnonsuojelualuetta, jossa liikkuminen ilman lupaa on kielletty. Laji on syystäkin rauhoitettu. Fennosskandian tundrasinit kuuluvat alalajiin aquilo. Urokset ovat siipien yläpinnoiltaan laajemmin harmaansinertävät kuin naaraat. Toukat elävät todennäköisimmin sinirikolla, kultarikolla ja tunturikurjenherneellä.

LEVINNEISYYS

Kuvatiedot: 1.Kilpisjärvi 6/88, 2.Kilpisjärvi 6/88 PO, 3.Kilpisjärvi 7/10 PO, 4.Kilpisjärvi 7/10 PO, 5.Kilpisjärvi 7/10 PO, 6.Kilpisjärvi 7/10, 7.Kilpisjärvi 7/94 PO