SIVUSTON ALKUUN

 

RITARIPERHONEN

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

PIIPPOPAKSUPÄÄ

VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ

LAUHAHIIPIJÄ

SUOKIRJOSIIPI

TUNTURIKIRJOSIIPI

VIRNAPERHONEN

SITRUUNAPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIHLAJAPERHONEN

KAALIPERHONEN

NAURISPERHONEN

LANTTUPERHONEN

AURORAPERHONEN

KETOKULTASIIPI

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KANGASPERHONEN

PAATSAMASINISIIPI

KETOSINISIIPI

JUOLUKKASINISIIPI

TUNDRASINISIIPI

RUSKOSINISIIPI

NIITTYSINISIIPI

HUHTASINISIIPI

LEHTOSINISIIPI

HOPEASINISIIPI

HOHTOSINISIIPI

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

KEISARINVIITTA

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

KARTTAPERHONEN

OHDAKEPERHONEN

AMIRAALI

NEITOPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

LIUSKAPERHONEN

SURUVAIPPA

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

KELTANIITTYPERHONEN

SARAIKKONIITTYPERHONEN

METSÄPAPURIKKO

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

 

SUURHARVINAISUUDET

 

 

 

 

 

 

JUOLUKKASINISIIPI
RUSKOSINISIIPI
NIITTYSINISIIPI
HUHTASINISIIPI
Kilpisjärvi 7/2010 PO koiras

 

TUNDRASINISIIPI • Argiades aquilo

Vanhat kirjat tundrasinisiiven tieteellisellä lajinimellä glandon, joka elää nykytietämyksen mukaan vain Alpeilla ja Pyreneillä. Tundrasinisiipi on Lapin keskikesän laji, joka elää vain muutamilla Kilpisjärven alueen korkeimmilla tuntureilla. Perhonen on vähälukuinen ja viime vuosina entisestäänkin harvinaistunut. Ilmastomuutos uhkaa sitä erittäin voimakkaasti. Tundrasinisiipi elää tuntureiden korkeimmilla alueilla, eikä ilmaston lämmetessä sille ei jää pakopaikkaa. Vahvin kanta on Saanan lipalla, joka on luonnonsuojelualuetta, jossa liikkuminen ilman lupaa on kielletty. Laji on syystäkin rauhoitettu. Koiraat ovat siipien yläpinnoiltaan laajemmin harmaansinertävät kuin naaraat. Toukat elävät todennäköisimmin sinirikolla (Saxifraga oppositifolia), kultarikolla (S.aizoides) ja tunturikurjenherneellä (Astragalus alpinus).

LEVINNEISYYS

 

 

Kilpisjärvi 7/2010 PO naaras Kilpisjärvi 7/2010 PO
Kilpisjärvi 7/2010 PO koiras
Kilpisjärvi 7/2010 PO koiras
Kilpisjärvi HA
 
Kilpisjärvi 7/2010 PO naaras (ylempänä)+koiras   Kilpisjärvi 7/1994 PO copula