ALPPIEN VUORISTOLAJEJA

 

PIKKUAPOLLO P.mnemosyne

ALPPIAPOLLO P.phoebus

ISOAPOLLO P.apollo

VUORIKIRJOSIIPI P.cacaliae

TUNTURIKIRJOSIIPI P.andromedae

HUIPPUKIRJOSIIPI P.warrenensis

ALPPIKIRJOSIIPI P.carlinae

ALPPIKELTAPERHONEN C.phicomone

VUORISINAPPIPERHONEN P.callidice

ALPPILANTTUPERHONEN P.bryoniae

TUMMAKULTASIIPI L.tityrus

MUURAHAISSINISIIPI P.arion

PIKKUSINISIIPI C.minimus

KANGASSINISIIPI P.argus

ALPPISINISIIPI A.orbitulus

VUORISINISIIPI A.glandon

RUSKOSINISIIPI E.eumedon

ALPPITUULISINISIIPI K.trappi

HUHTASINISIIPI A.nicias

VIHERSINISIIPI P.coridon

HOHTOSINISIIPI P.icarus

VUORIHOHTOSINISIIPI P.eros

VIIRUSINISIIPI P.damon

ALPPIHOPEATÄPLÄ B.pales

TUNTURIHOPEATÄPLÄ B.napaea

PUROHOPEATÄPLÄ B.thore

NEITOPERHONEN A.io

NOKKOSPERHONEN A.urticae

KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia

ORVOKKiVERKKOPERHONEN E.cynthia

AASIANVERKKOPERHONEN E.intermedia

ALPPIVERKKOPERHONEN M.varia

PIKKUVERKKOPERHONEN M.asteria

ALPPINIITTYPERHONEN C.gardetta

ALPPIKYLMÄNPERHONEN O.glacialis

NOKIPERHOSET (Erebia) yli 30 lajia

 

MUITA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA


 

 

 

 

 

 

 

 

 

SIVUSTON ALKUUN
AASIANVERKKOPERHONEN
 
PIKKUVERKKOPERHONEN
ALPPINIITTYPERHONEN
   
Sveitsi Eison 7/2007 TH naaras

 

ALPPIVERKKOPERHONEN • BÜNDNER SCHECKENFALTER • GRISONS FRITILLARY • Melitaea varia

Alppiperhosen lajimääritys on hankala tapaus. Sen ulkomuoto vaihtelee eli varioi runsaasti kuten sen tieteelinen nimi kertookin. Lisäksi Alppien alueella tavataan useita sitä erehdyttävästi muistuttavia lajeja: ratamoverkkoperhonen (M.athalia/celadussa), tädykeverkkoperhonen (M.aurelia), täpläverkkoperhonen (M.cinxia), niittyverkkoperhonen (M.britomartis), lännenverkkoperhonen (M.parthenoides), lounaanverkkoperhonen (M.deione), tummaverkkoperhonen (M.diamina), pilkkuverkkoperhonen (M.didyma), etelänverkkoperhonen (M.trivia) ja kaunokkiverkkoperhonen (M.phoebe). Alppiverkkoperhonen on kuitenkin lähilajejaan pienempi ja sen takasiipien alapuolten keskiosassa on valkea tai lähes valkea poikkivyö. Se on lennossa kesä-elokuussa alppiniityillä ja rinteillä tavallisti yli 1800 metrin korkeudella pieninä paikallisina kantoina. Toukat elävät alppiratamolla (Plantago alpina) ja katkeroilla (Gentiana).



 
Sveitsi Sass Fe 8/07 PO Sveitsi Evolene 7/07 PO
Sveitsi Evolene 7/07 HA Sveitsi Evolene 7/07 PO
     
Sveitsi Evolene 7/07 PO     Sveitsi Eilon 7/07 TH