VIRON PÄIVÄPERHOSLAJIT, JOITA EI OLE TAVATTU SUOMESSA TAI OVAT SUOMESSA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ
SIVUSTON ALKUUN
KIRJONIITTYPERHONEN
 
HIETAHEINÄPERHONEN
IDÄNHÄRÄNSILMÄ

HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina


LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, EIVÄT ESIINNY SUOMESSA TAI VIROSSA

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

Viro Nedrema 7/2017 JJ / Viro Nedrema 7/2017 JJ

 

KIRJOPAPURIKKO • SOORSILMIK • DÅRGRÄSFJÄRIL • Lopinga achine

Keskikokoinen ja piilotteleva perhonen, joka elää Suomessa vain muutamien kosteiden korpisoiden kätköissä. Naaras on aavistuksen koirasta suurempi ja vaaleampi. Kun keskikesän ujo metsäperhonen istuu kitukuusen oksalla, takasiipien alapinnan isot silmät katsovat rävähtämättä. Baltiassa, kuten Saarenmaalla ja Ruotsin Gotlannissa kirjopapurikko viihtyy lehtevämmässä ympäristössä, missä kasvaa pähkinää, orapihlajaa ja jalavaa. Kun maitosuklaan värinen perhonen häilähtää näkökentässä valon ja varjon rajoilla, muista kirjopapurikko. Siihen se istahtaa pähkinäpensaan lehdelle siivet puoliavoimina. Kirjopapurikko on harvinainen, paikoittainen ja taantunut kaikkialla. Vahvimmat kannat ovat Baltiassa. Perhonen on rauhoitettu EU:ssa. Toukan ravintokasveja ovat monet heinät ja sarat, kuten pallosara, harmaasara, vuorisara, metsälauha ja kastikat.

RUOSTEPAPURIKKO (Lasiommata megera)on tavattu Virosta Pärnun alueelta ja Ruhnusta kesällä 2018.

 




VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
 


ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

 


 

 



 
Viro Saarenmaa 6/2015 TH   Lappeenranta 6/2010 PO
  Viro Nedrema 7/2017 TH  
   
Viro Nedrema 7/2017 JJ   Lappeenranta 6/2010 PO