KIRJOPAPURIKKO
•
SOORSILMIK • DÅRGRÄSFJÄRIL • Lopinga achine
Keskikokoinen
ja piilotteleva perhonen, joka elää Suomessa vain muutamien
kosteiden korpisoiden kätköissä. Naaras on aavistuksen
koirasta suurempi ja vaaleampi. Kun keskikesän ujo metsäperhonen
istuu kitukuusen oksalla, takasiipien alapinnan isot silmät katsovat
rävähtämättä. Baltiassa, kuten Saarenmaalla ja
Ruotsin Gotlannissa kirjopapurikko viihtyy lehtevämmässä
ympäristössä, missä kasvaa pähkinää,
orapihlajaa ja jalavaa. Kun maitosuklaan värinen perhonen häilähtää
näkökentässä valon ja varjon rajoilla, muista kirjopapurikko.
Siihen se istahtaa pähkinäpensaan lehdelle siivet puoliavoimina.
Kirjopapurikko on harvinainen, paikoittainen ja taantunut kaikkialla.
Vahvimmat kannat ovat Baltiassa. Perhonen on rauhoitettu EU:ssa. Toukan
ravintokasveja ovat monet heinät ja sarat, kuten pallosara, harmaasara,
vuorisara, metsälauha ja kastikat.
RUOSTEPAPURIKKO (Lasiommata
megera)on tavattu Virosta Pärnun alueelta ja Ruhnusta kesällä
2018.
|
|