HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

MUURAHAISSINISIIPI • TÄHNIK-SINITIIB • SVARTFLÄCKIG BLÅVINGE • Phengaris arion

Iso sinisiiveksi. Naaras on koirasta tummempi ja siipien mustat täplät isompia. Perhonen pysyttelee keskikesällä harjurinteillä, suojaisilla hiekkakentillä, alvareilla ja tienpientareilla, mutta voi vaihtaa paikkaa nopeasti. Muurahaissinisiipi on harvinainen ja paikoittainen, vahvimmat kannat ovat Gotlannissa ja Öölannissa. Perhonen on Tanskassa ja Suomessa äärimmäisen uhanalainen, Virossa, Liettuassa ja Ruotsissa vaarantunut ja rauhoitettu EU:ssa. Vähenemisen syynä ovat ympäristön muutokset, jotka heikentävät isäntämuurahaisten, viholaisten, elinoloja. Toukka elää ensiksi ajuruohon kukilla. Viholaisten kuljetettua sen pesäänsä, toukka ahmii satoja muurahaistoukkia ja -koteloita. Viholaiset sallivat tämän, koska lypsävät herkullista nestettä toukan peräpäästä. Toukka talvehtii muurahaispesässä ja perhonen kiirehtii ulos vasta kuoriuduttuaan. Yksi pesä elättää kunnolla vain yhden sinisiiven. Toukan ravintokasveja ovat kangasajuruoho ja nurmiajuruoho.

ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus