HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

PUNAVERKKOPERHONEN • FLÄCKIG NÄTTFJÄRIL • SPOTTED FRITILLARY • Melitaea didyma

Keskikokoinen verkkoperhonen, joka on yleinen eteläisen Euroopan lämpimillä ja usein kuivilla niityillä. Perhosen koko, siipikuvioitus ja väri vaihtelevat elinpaikasta riippuen ja monia muotoja on kuvattu. Naaraan etusiivissä on usein tummaa kehnää, takasiivet ovat oranssit ja niissä on mustia täpliä. Vuoristoinen naarasmuoto meridionalis on erityisen värikäs. Ensimmäinen sukupolvi aloittaa lennon touko-kesäkuun vaihteessa ja kesässä voi lentää kaksi ja Välimeren rannalla kolme sukupolvea. Myöhäiskesän perhoset ovat usein pienempiä, koska toukalle on niukasti syötävää auringon polttamilla niityillä. Elinalueita ovat kedot ja lämpimät kivikkoiset rinneniityt, joutomaat ja pellonpientareet, harvemmin metsänaukeamat. Perhonen puuttuu Suomesta, on satunnainen Baltiassa, mutta ehkä yleistymässä Liettuassa. Pohjoisempana Baltiassa se on vain satunnainen harhailija, Virosta on vanha havainto Viljandista. Perhonen on tavattu myös Venäjän Karjalassa. Toukan ravintokasveja ovat ratamot, kannusruohot ja tädykkeet.

ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus