HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops
PIKKUHÄIVEPERHONEN • VÄLKE-KIIRGLIBLIKAS • ASPSKIMMERFJÄRIL • Apatura ilia
Nimestään huolimatta käytännössä yhtä kookas kuin häiveperhonen. Niin etu- kuin takasiivissä on oranssit silmätäplät, häiveperhosella vain takasiivissä. Maamme ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 2000, ja perhonen levisi voimakkaasti eteläiseen ja kaakkoiseen Suomeen. Parhaiten perhonen viihtyy kuitenkin Etelä-Viron valoisien metsäalueiden, peltojen ja niittyjen kumpuilevassa mosaiikissa, kuten Haanjan alueella. Perhonen tulee tien pintaan eläinten jätöksille seuranaan karttaperhosia, herukkaperhosia ja häiveperhonenkin. Se voi ponnistaa tyhjästä perhostelijan hikistä paitaa imemään. Joskus siipien valkoiset kuviot ovat korvautuneet kullanruskeilla väreillä (muoto clytie). Perhosen aikaa on keski- ja loppukesä, lämpiminä kesinä harvinainen toinen sukupolvi syksyllä. Toukan ravintokasveja ovat haapa, muut poppelit ja raita.
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus
