VIRON PÄIVÄPERHOSLAJIT, JOITA EI OLE TAVATTU SUOMESSA TAI OVAT SUOMESSA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ
SIVUSTON ALKUUN
IDÄNHÄRÄNSILMÄ
 
TUPSUKIRJOSIIPI
NIITTYKIRJOSIIPI

HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus
KELTATÄPLÄHIIPIJÄ C.palaemon
ETELÄNHIIPIJÄ T.sylvestris
METSÄHIIPIJÄ E.tages
MÄKIKIRJOSIIPI P.serratulae
VAALEAKELTAPERHONEN C.hyale
NOPPAPERHONEN H.lucina
PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron
ISOKULTASIIPI L.dispar
TUMMAKULTASIIPI L.tityrus
JALAVANOPSASIIPI S.w-album
MUURAHAISSINISIIPI P.arion
HARJUSINISIIPI P.vicrama
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus
KUUSAMAPERHONEN L.camilla
ETELÄNHOPEATÄPLÄ A.laodice
PIKKUHOPEATÄPLÄ B.dia
LEHTOHOPEATÄPLÄ B.titania
HÄIVEPERHONEN A.iris
PIKKUHÄIVEPERHONEN A.ilia
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
ISONOKKOSPERHONEN N.xanthomelas
KELTAVERKKOPERHONEN E.aurinia
KIRJOVERKKOPERHONEN E.maturna
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
TUMMAVERKKOPERHONEN M.diamina
TÄDYKEVERKKOPERHONEN M.aurelia
RUSKONIITTYPERHONEN C.hero
KIRJONIITTYPERHONEN C.arcania
KIRJOPAPURIKKO L.achine
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
IDÄNHÄRÄNSILMÄ H.lycaon
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina


LATVIASSA, LIETTUASSA, RUOTSISSA, NORJASSA TAI TANSKASSA TAVATUT LAJIT, EIVÄT ESIINNY SUOMESSA TAI VIROSSA

TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus
TUMMANOPSASIIPI S.ilicis
TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
KATKEROSINISIIPI P.alcon
LUPPUSINISIIPI P.teleius
RINNESINISIIPI P.argyrognomon
ALPPISINISIIPI A.orbitulus
PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis
TURKOOSISINISIIPI P.dorylas
KAAKONHOPEATÄPLÄ B.hecate
MARMORIHOPETÄPLÄ B.daphne
PUNAVERKKOPERHONEN M.didyma
NIITTYVERKKOPERHONEN M.britomartis
RUUTUPERHONEN M.galathea
KALLIOHEINÄPERHONEN H.hermione
SKOTLANNINNOKIPERHONEN E.aethiops

Viro Veski 7/2008 JJ / Viro Veski 7/2017 JJ

 

TUMMAHÄRÄNSILMÄ • KESASILMIK • SLÅTTERGRÄSFJÄRIL • Maniola jurtina

Tummahäränsilmä on hieman idänhäränsilmää suurempi. Naaras on aavistuksen koirasta kookkaampi ja takasiipien alapinnan ulkoreunassa vaaleahko, muusta siiven värityksestä erottuva vyö. Koiraan etusiiven yläpinnalla on tumma, niin sanottu koirasjuova, mutta perhonen istuu yleensä siivet pystyssä ja yhteen painettuina. Keskikesän perhonen lepattelee heinikkoalueilla niin kuin tesmaperhonen, mutta tummahäränsilmän takasiipien alapinta on vaaleanharmaa, kun tesmaperhosen kaakaonruskealla pohjalla on keltareunaisia silmätäpliä. Baltiassa on oltava tarkkana, idänhäränsilmä on samannäköinen. Tummahäränsilmän koiraalla on takasiiven alapinnalla kaksi pientä täplää, jotka puuttuvat idänhäränsilmältä. Naaraalla on etusiiven yläpinnalla yksi isohko silmätäplä, idänhäränsilmällä kaksi. Tummahäränsilmä on Baltiassa ja Skandinavian eteläosissa yleinen ja kohtalaisen runsas. Suomessa se on taantunut, mutta ehkä laajentanut alueitaan viime vuosina. Lämpimänä kesänä harvinainen toinen sukupolvi voi lentää syys-lokakuussa. Toukan ravintokasveja ovat monet heinät, kuten nurmikat, röllit, punanata ja tesma (Milium effusum).

 



VIRON, LATVIAN, LIETTUAN, RUOTSIN, NORJAN JA TANSKAN SATUNNAISET LAJIT, JOITA EI OLE LÖYDETTY SUOMESTA
 


ISOKIRJOSIIPI P.carthami
LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis
AROKELTAPERHONEN C.myrmidone
KAUNOSINISIIPI L.bellargus
VIHERSINISIIPI L.coridon
VIIRUSINISIIPI P.damon
MONARKKI D.plexippus
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus

 


 

 



 
Viro Veski 7/2008 JJ koiras   Viro Veski 7/2008 JJ
  Viro Veski 7/2008 JJ naaras  
   
Ranska 5/2006 TH   Kreikka 9/2008 PO naaras